maanantai 27. toukokuuta 2013

Oma piha, tunteet ja aita

Eilen lupailinkin, että tänään olisi tiedossa vähän niitä ulkokuvia siitä, mitä eilen saatiin aikaan. Samalla aion hieman keventää sydäntänikin teille.

Olen varmaan usein kertonutkin, että meillä on aika pieni piha, jonka laittaminen käy juuri tällä hetkellä melkoisen kuumana. Pieneen pihaankin saa näemmä ihan kiitettäväsi euroja uppoamaan ja aikaa kulumaan. Pihakivikuljetus pitäisi saapua lähiviikkoina ja silloin pyörähtääkin isompi vaihde silmään. Nurmikon kylvimme viime syksynä, kun oli vähän pakko saada mullan päälle jotain, että rikkaruohot eivät olisi sitä ihan tyystin vallanneet. Tosin niitä jäi silti kitkettäväksi, mutta voikukkarauta on siinä oiva apuväline. 

Pihamme sivustassa kulkee osan matkaa kävelytie ja huomasimme ikäväksemme, että naapuruston lapsilla oli tapana oikaista pihamme kautta. Älkää käsittäkö väärin, pidän lapsista, mutta mielestäni toisen pihaa on kunnioitettava ja sinne ei sovi kutsumatta mennä. Viimeinen niitti asiaan taisi olla, kun loppuviikosta eräs isä pyöräili pihan ohitse pyörätietä ja lapsensa juoksivat hänen rinnallaan meidän pihamaalla, jonne kävelytieltä on korkeuseroa ehkä noin 60 cm (eli vahingossa ei pihaan astu). Olin niin tyrmistynyt, että en saanut sanaa suustani vaan tuijotin tilannetta vain hölmistyneenä ja pian joukko olikin jo kadonnut kantamattomiin. Eivätkö vanhemmat osaa opastaa lapsiaan, vai päteekö meilläpäin ajattelutapa, mikä on sinun on myös minun?

Noh, aloin sitten mieheni ehdotella kun hän oli lähdössä käymään rautakaupassa, että mitä jos tehtäisiin tuohon pihan reunoille jonkinlainen aita. Idea oli yllättävä, mutta lopputuloskesta tuli oikein kiva. Pensasaita kun saa ainakin ensi syksyyn asti vielä odottaa vuoroaan, saattaa silti olla, että pidetään tämä aita pystyssä vielä pensasaidan kanssakin. Aidan kokosimme valmiista aitapaaluista ja sisalköydestä, jolle porasimme reiät noihin paaluihin. Helppoa ja nopeaa. :)


Kesäkukkakokoelmani sai myös muutaman lisäjäsenen. Mustaan laakeaan ruukkuun istutin pienen hopeatopon, jonka toivon pian tuosta pullistuvan. Marketat pääsivät mustaan pajukoriin ja taustalla vilahtaa myös runkoruusu, jota ei ole vielä istutettukaan. 




Herättääkö teillä oma piha tunteita? Tai onko ollut samanlaisia ongelmia, vai olenko minä vaan ottanut herneen nenään ihan tyhmästä asiasta?


28 kommenttia:

  1. Heh, täällä on ollut ihan samanlaisia tunteita ja olen myös pohtinut omaa reagoimistani.. Meidän piha rajoittuu tiehen eikä meillä ole aitaa. Aina välillä ihmiset antavat koiransa tehdä jätöksensä meidän pihaan ja minä sitten keräilen niitä kakkoja, ettei tuo meidän 1,5-vuotias sotkisi itseään niihin.. Kerrankin pihaan ajaessani lähti joku nainen juoksemaan meidän pihalta tielle koiraansa vetäen, siis ihan olivat viitisen metriä tieltä meidän pihassa.. Menin myös aivan sanattomaksi! Kuumentaa kyllä tunteita ja aita on meillekin saatava - mahdollisimman pian! Meidän piha on meidän piha. Piste.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kiva kuulla, että en ole ainut joka reagoi aiheeseen näin. Niin ja totta, jokaisen oma piha on todellakin se oma piha, ihan sama kun naapurit kävelisi olohuoneesta läpi oikaistessaan. :)

      Tuo koirien **skannuttaminen toisen pihalla on ihan sanoinkuvaamattoman törkeää!! Meillä on sentään teetetty noita asioita tuohon kävelytien puolelle, mutta sekin on jo minusta niin törkeää, että toisen ikkunoiden alle päästetään asiat, eikä niitä kerätä pois!! Argh!

      Nyt sitten aitaa suunnittelemaan. :) Oma olo helpottui ainakin erittäin kivasti tuosta aidanpätkästä. Niin ja on siinä vielä sellainenkin positiivinen puoli, että nyt tuo meidän vähän vajaa kaksivuotias näkee myös paremmin, missä on oman pihan raja. :)

      Poista
    2. Niin ja piti vielä kirjoittaa, että sain ihanaa vertaistukea tähän omaan suhtautumiseeni tästä sun kirjoituksesta ja saamistasi kommenteista! Sekin jäi sanomatta, että tuo teidän aitanne näyttää tosi kivalta! Meidänkin pojalle pitäisi saada jonkinlainen pihan raja selväksi, nyt hän lähinnä vipeltää kuin päätön kana ympäri pihaa ja vähän sen ulkopuolellakin..

      Poista
    3. Kiitos Satu! <3 Tuo hentoinen aita tuntuu ainakin toistaiseksi vielä hyvin toimivalta. Ehkä se ei nyt niinkään "pidä" sisäpuolella, mutta sillä on varmasti sellainen symbolinen merkitys, jonka jo tuollainen vajaa kaksivuotias tuntuu ymmärtävän oikein hyvin. :)

      Poista
  2. Oma piha on ehdottomasti oma piha. Ei tuntemattomien sovi sinne kuljeskella. Tuo aita on siis tosi hyvä ratkaisu! Ja nätti ja yksinkertainen! Siinäpähän ohikulkijat nyt katsovat että on niitä heidän askeliaan seurattu ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä mieltä minäkin olen, että oma piha on meidän, eikä muilla ole sinne kutsumatta asiaa. Olin niin tyytyväinen kun saatiin tämä aita paikoilleen. Minustakin siitä tuli oikein nätti ja se on riittävän simppeli. Kertoohan nyt ainakin hyvin yksiselitteisesti, että tää on meidän pihaa ja rajaa myös pihaalueen muutenkin selkeämmäksi.

      Poista
  3. Onpa kiva idea väliaikaiseksi aidaksi vaikka meidänkin pihaan. Mielenkiinnolla kuulisin olettekö päätyneet johonkin pensasaitaan? Sitä kun aiemmin mietiskelit. t. Taika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Taika! :) Minustakin aidasta tuli oikein kiva ja melko vähällä vaivalla. Rajaa piha-alueen ihan kivasti.

      No itseasiassa ei saatu vielä päätetyksi aitaa. Suosikeiksi nousivat isotuomipihlaja ja kiiltotuhkapensas. Kunpa osaisi tehdä viisaan päätöksen. :) Ilmoittelen kyllä blogissa, kun saadaan päätös tehdyksi. :)

      Poista
  4. Hyvä ratkaisu! Aita on jo tuollaisenaankin kivannäköinen ja pitäisi nyt urpommankin ohikulkijan tajuta, että aidan takana on tosiaankin omakotitalon piha :)

    Meilläkään ei ole aitaa (ei naapureillakaan). Yhtä naapuruston asukasta lukuunottamatta kaikki tajuavat mitä tarkoittaa toisen piha ja kotirauha (kotirauhan piiriin kuuluu myös oma piha-alue). Tämä yksi poikkeus opastaa omia lapsiaankin: "oikaise tuosta vaan muiden pihan poikki, niin ei tarvitse kiertää tietä pitkin".

    Tälle sooloilulle laitoimme viime kesänä stopin, ja kerrassaan pöyristyneitä olivat kyseissä naapurissa ahdasmielisestä kohtelusta. Siinä mielessä muuten hauska homma, että heidän piha ON heidän piha. Miksiköhän homma toimii vain yhteen suuntaan?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa oikeasti tosi hyvä saada vertaistukea tässä asiassa. Olen pohtinut pääni puhki siinä, että olenko ihan vaan turhan nipo asian suhteen, mutta en vaan pidä siitä, että pihan poikki tallotaan toisen omaa kunnioittamatta.

      Tuo vanhempien puuttuva kunnioitus on kaikista käsittämättömintä. Ymmärrän sen, että lapset tekevät juttuja, välillä hölmöyttään tai ymmärtämättömyyttään, mutta vanhempien tehtävä olisi ohjastaa lapsia tekemään oikein, eikä kannustaa väärille raiteille.

      Mä haluan, että mun ei tarvii miettiä mihin sijoitan istutuksia tai miten paikkaan talloutuneen hennon nurmikon sen takia, kun naapurit kulkevat pihan läpi.

      Poista
  5. Toisaalta lapset ovat lapsia... Meilläkin aina silloin tällöin ihmetellään, että mitä takaterassillamme oikein tapahtuu. Ulos kurkistettaessa saa todeta joidenkin tuntemattomien lasten tulleen leikkimään leikkimökillämme eli merirosvolaivalla, joka on siis rakennettu terassin päälle. Siinä sitten todetaan, että josko ensi kerralla tulisivat hakemaan lapsiamme leikkimään kanssaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän sen, että lapset saattavat tehdä ajattelemattomuuksissaan sellaista mikä ei olisi suotavaa. Ymmärtäisin tämänkin asian varmaan hieman paremmin jos meidän neidillä olisi leikkikavereita naapurustossa, joiden kanssa hän kulkisi meidän pihalla, mutta alle kaksivuotias ei vielä tarvitse naapurin lapsia leikkimään pihaan kanssaan. Toisekseen, asia olisi varmasti myös hieman erilainen jos meillä olis oikein iso piha, nyt kun se oma pihaläntti on niin pieni, niin ei siihen mahdu yhtään ylimääräistä pihantallaajaa.

      Olen varmaan vähän turhan nipo, mutta minä en varmaan kyllä katsoisi hyvällä vieraita lapsia leikkimässä meidän terassilla ilman lupaa, siis noin kuin sinä kerroit. Meillä on onneksi iso leikkipuisto tuossa takapihalta alkavassa puistossa, eli aivan lähellä.

      Onpas tämä tunteita nostattavaa, mutta on ollut kiva huomata, että en ole ainut jota samaiset asiat kismittävät. :D

      Poista
    2. En minäkään sitä hyvällä toki katso! Mutta ei ne lapset näköjään aina ymmärrä, katsovat vaan, että kivannäköinen leikkipaikka.

      Toivottavasti omamme ymmärtävät paremmin :-)

      Poista
  6. Meillä on ollut samaa ongelmaa. Sitä tuntuu lisäävän se, että on uusi talo ja uusi alue. Välillä olen todistanut sellaistakin näkyä, että porukka kulkee meidän pihalla ympäriinsä, ja kurkki puskien nimilappuja ym, kuin asuntomessuilla ikään! Me ollaankin monesti vitsailtu että pitää vissiin oikeasti alkaa vaan myymään pääsylippuja tossa tien laidassa, kun jengi tunkee tänne joka tapauksessa... Mä olin ekoina vuosina aivan silmittömän raivon vallassa tästä aiheesta, nyt on ehkä jo vähän tasaantunut tunnelma. Ja tunkeilukin on kyllä vähentynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin juuri näin, että alue on uusi ja talonkatselijoita riittää tosi paljon.

      Onko teillä hyvä aita tontin rajalla? Et arvaakaan miten kivalta tuntuu, että joku muukin on kihissyt raivosta saman asian kanssa, siis se, että en ole hölmö kun tälläinen asia ottaa pattiin. Musta vaan olis niin kiva, kun mun omaisuutta kunnioitettaisiin ja opetettaisiin lapset myös siihen. Välillä olen jo miettinyt, että menenkö itse niiden tontille tallomaan, jos asia menisi paremmin perille. ;) En sentään ole vielä mennyt. ;D

      Poista
    2. Ei meillä ole aitaa, paitsi nyt on laitettu juurikin tuolle yhdelle sivulle jossa menee pyörätie, sellainen "aidake". Siis tolpat ja yksi lauta siihen poikittain. Lähinnä just siksi että menis viesti perille, tää on meidän pihaa. Talvella ongelma on vielä korostunut, kun viereistä pyörätietä ei useinkaan ole aurattu, mutta meidän pihan puolella noin parin metrin päässä samaan suuntaan olevat autopaikat on, niin porukka on sitten kulkenut siitä meidän autojen vieritse, ja todenneet että ai tää ei meekkään läpi asti, no, lampsimpa tästä sitten takapihan poikki loppupätkän... Mulla oli myös alkuaikoina ties mitä fantasioita siitä kuinka alan keräämään esimerkiksi niitä koiranpaskoja ja seuraamaan niitä koirien omistajia ja kiikuttamaan ne kikkareet niiden pihalle. Ja muita yhtä fiksun ja järkevän ihmisen ajatuksia...:-D

      Poista
    3. Joo, näitä järkevän ihmisen ajatuksia tulee välillä vähän itse kullekin! xD Sitten, kun asiaan ottaa vähän etäisyyttä, niin sitä huomaa miten hölmöltä ne omat jutut kuulostaa. :D

      Poista
  7. Meillä on havaittu sama ongelma! Meillä menee talvella hiihtolatu ja kesällä sitä pitkin kuljetaan muuten vaan. Viime kesänä rakensimme luonnonkivistä n. 40cm korkean muurin, johon on tänä kesänä tarkoitus rakentaa päälle puuaita. No, naapuruston mukulathan keksivät, että kiviaidan päällä on mukava kävellä, eihän se aita sitä kestä. :/ Useampaan otteeseen olen joutunut karjaisemaan, että pysyvät tiellä ja jättäävät meidän pihan rauhaan. Meillä tilanne on vielä hieman eri, kun pihan ja tien välissä menee pieni ojitus ja pihamme on n. metrin tietä korkeammalla. Mutta silti tullaan vielä toisten pihoille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tuo, että pitäisi korjailla toisten aiheuttamia tuhoja omalle pihalle, ihan vain piittaamattomuuden vuoksi on kyllä tosi kurjaa. Millään ei tunnu olevan väliä enää nykyään. Kaikkea saa tehdä ja mistään ei ketään rangaista, hyssytellään vain tai kieletään koko asia. Toivottavasti lapset ymmärtävät jättää teidän aidan rauhaan, koska sen tekemisessä on ihan varmasti ollut todella kova työ.

      Poista
  8. Aaaarghh, niin tuttu aihe!! Viime kesä oli ihan järjetön, siis naapurien lasten kanssa. Ja juu tottahan toki mä lapsista tykkään jne, mutta siis musta omalla pihalla pitää saada olla oma rauha silloin kun niin tahtoo! Meidän pihalla oltiin kuulemma silloinkin, kun ei itse olla oltu kotona, lasten tavaraa kannettiin käsissä omaan kotiin ja mitä kaikkea.. Semmoinen reilu 2v kulki yksin vapaana, ja jos lähetin sen etuovesta oman kodin suuntaan, niin hetken päästä tuli takaovesta sisään. Kaiken huippuna kömpivät poreammeeseen mukaan viime kesänä, kun kaverin ja omien lasten kanssa siinä istuttiin. Oltiin niin ällistyneitä, ettei älytty edes sanoa mitään :D Tänä keväänä meidän pihalle on muuttanut 4v virolaispoika, joka ei lähde tiukoillakaan kielloilla tai pyynnöillä, heiluttaa vaan päätään "en lähde", ja menee häiriköimään meidän tyttöjen leikkejä. Vielä en oo kehdannut mennä äidillensä sanomaan, mutta kai se mitta täyttyy.. Tässä pian. Varsinkin kun tänään löi toista meidän tytöistä ja toista potkaisi! :O Ja hetken kuluttua tuli takaisin, kuin ei mitään! Ja vaikka miten vihaisesti kielsin tulemasta, niin eipä häipynyt. Musta tuon ikäisen paikka ei ole yksin pihalla, tai niin että lähetetään toisten pihoille. En mä tahdo muiden lapsenvahtina olla!
    Muutenkin tässä ramppaa lapset ja välillä äidit, kun ne hakee lapsiansa omalle pihalle.. Että koitapa siinä rentoutua sitten! Eli juu, todellakin todellakin on suurena haaveena kunnon aidat!!!!! Anteeksi tämmöinen paasaus, mutta kun kismittää todella.. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna tulla vaan, se helpottaa kummasti! :) Tää aihe on ilmeisesti vähän tälläinen kuuma peruna, jota kukaan ei ole oikein uskaltanut tunnustaa, vaikka se tuntuu tosi monia häiritsevän. Lapset on ihania, mutta mulla menisi ainakin ihan tyystin hermo tuohon mitä sinä juuri kuvailit. Mä en kestä sitä, että meille tullaan kutsumatta. Enkä tosiaan halua, että naapurin lapset käyttävät meidän kotiaan kuin omaansa, en missään nimessä. Kodeissa kun saattuu olemaan erilaisia käytöstapoja ja mun mielestä käytäydytään sen kodin tapojen mukaan missä ollaan, tämä kun ei aina tunnu olevan kaikille aikuisille edes selvää. Kutsukaa minua sitten ihan vapaasti tiukkapipoksi, mutta näin se vain on.

      Oma piha pitäisi olla todellakin sitä omaa aluetta, jossa voisi itse rentoutua ja istua rauhassa kahvikuppi kädessä tai tonkia kukkamaata, tai mitä ikinä haluaa. Minä en tahtoisi olla vastuussa kenenkään muiden lapsista ja pelätä omien puolesta.

      Juuri tuo on niin ärsyttävää, kun jos vihdoin menet asiasta huomauttamaan niin ei tiedä millaiset kaunat saat niskaasi ja kuinka juttu alkaa naapurustossa kiertää. Mutta, jossain välissä se oma mitta vaan täyttyy.

      Poista
  9. Osuit kyllä asian ytimeen myös itseäni kiehuttavasta aiheeesta. Meilläkin uusi asuinalue ja kellään ei vielä kasva kunnon näköesteitä, joten koko ajan omalla pihalla ravaa naapurin lapset, koirat ja vanhemmat hakemassa lapsiaan pois. Ärsyttää, kun nurmikon ja hentojen aitataimien pitäisi oikeasti antaa kasvaa rauhassa vuosi pari ilman, että joku koko ajan niitä talloo. Olen kyllä haukkana aina ärisemässä, kun huomaan, että joku tuntematon meidän pihalla kulkee tai jos naapureiden lapset tulevat luvatta hyppimään likajaloilla meidän terasille ;) No, meidän suurena haaveena on rakentaa seuraava talo niin, että rajanaapureita ei ole ja leikkikaverit tulevat sitten sovitusti meille leikkimään eikä joka päivä. Onneksi kotiäitinä saan vielä olla kaiket päivät koko kadulla ihan omissa oloissani sillä välin, kun muut ovat töissä-tätä itseäni häiritsevää toimintaa ei sentään joka päivä ole. Huh, kylläpä helpotti :)

    -Sanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ihan aiheesta ärisetkin, jos luvatta teidän pihamaalle tullaan. :) Tai ainakin minä olen sitä mieltä. Kokeilkaapa tekin tälläistä väliaikaista aitaa kulkuesteeksi, niin ei nyt ainakaan ihan vahingossa kukaan pihaan eksy. ;)

      Olen itse kasvanut niin, että meillä oli aina sovittu kyläilyajat ja itse olen saanut mennä kylään vain pyynnöstä eikä sitäkään ihan joka päivä. Enkä kyllä koskaan kokenut, että olisin jäänyt mistään paitsi. Minulla oli huisin hauskoja leikkejä ihan itsekseni tai pikkusiskon kanssa. Itse tahtoisin myös meidän tytön noudattavan samaa periaatetta ja ajatus siitä, että naapurin lapset ramppaisivat meillä ihan alvariinsa ja lupaa kysymättä kuulostaa kyllä kieltämättä vähän ikävältä.

      Mukava kuulla, että helpotti. Joskus asian ilmaiseminen saa kaiken tuntumaan vähän helpommalta ja asiakin jotenkin vähän pienenee samalla. Tsemppiä! <3

      Poista
  10. Minäkin kyllä niin ymmärrän oman pihan merkityksen. Meillä on yhteinen varastotila naapurin kanssa ja hän monesti katselee sisälle/meidän pihalle, kun siellä käy. Muutama viikko sitten hän tilasi kesäkalusteita ja kuljetusfirma kantoi ne hänen pihalleen meidän pihan kautta hänen silmiensä alla (eikä kysynyt lupaa, kun vasta kun homma jo valmis). Argh :) Joku aita viritys pitäis kyllä meidänkin laittaa!Mistä olet ostanu tuon ihanan laakean vadin? Olisi loistava meillä kaivonkannen päällä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä on kyllä naapurisopu koetuksella tälläisissä tilanteissa ja ihan syystäkin kyllä. Tämänkin asian olisi varmasti voinut hoitaa niin, että naapuri olisi ensin teiltä kysynyt luvan tähän toimintaan ja varmasti sinä sen olisit antanutkin. Kenellekään ei olisi silloin jäänyt pahaa mieltä.

      Tuon laakean vadin ostin Kodin Terrasta. Siellä oli muuten todella hyvä ruukkuvalikoima ja ruukkuja löytyi tosi monesta hintaluokasta. Tykkäsin siis! :)

      Poista
  11. Super-söpö tuo tumma laakea vati jossa valkoista soraa ja vihreä tupsu! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Syhi! <3 Minustakin siitä tuli tosi söpö! Toivon, että tuo tupsu tuosta vähän kasvaa. :)

      Poista
  12. No ei yhtään tyhmä juttu. Yksityisyys on kuitenkin hyvin tärkeää, samoin kuin oma "reviiri" :) Ihana tuo hopeatoppo- istutus! :)

    VastaaPoista