tiistai 7. tammikuuta 2014

Toinen puolikkaani

Täällä on kärvistelty flunssan kaameassa otteessa. Olo on välillä vetänyt melkoisen voimattomaksi ja nessuja on kulunut paketti jos toinenkin. Tänään kuitenkin olo antaa jo pieniä viitteitä siitä, että parempaa on tiedossa. Hurraa! Jotta, tästä päivästä olisi tullut erityisen mukava, niin pääsimme tänään vihdoin suorittamaan tuon rakenneultran, joka joululomien vuoksi hieman venähti pitkälle. Voi toista pientä venyttelijää, joka siellä esitteli oikein auliisti, miten jalka taipuu niin, että varpaillaan on helppo kutitella otsaansa. <3 :D Väsymys on äidillä kuitenkin melkoisen kova, sillä viime yö meni jännityksen vuoksi ihan pyörimiseksi.

Jospa tänään olisikin hyvä aika jatkaa tuota viime vuoden toista puolikasta. Kotoa kun ei ole uusia kuvia ihan juuri saatavilla, sillä flunssan vuoksi joulukamat pyörivät vielä nurkissa. Kyllä ne kohta saa potkun pyllylleen, kunhan tokenen sen verran. 

Heinäkuussa, asetettiin vastakkain designkaluste ja arki, fuksia oli salaa rakastunut keltaiseen, täytettiin terassi kukkasilla, hytistiin jäisessä Ähtärissä, hikoiltiin mökillä ja saatettiin kesähuonetta uuteen uskoon. 






Elokuussa, kyseltiin luottamusta pinkkiin, tehtiin uusille perunoille voikastiketta, otettiin hämyisiä kuvia, esiteltiin omaa naamaa, juhlittiin 2-v päiviä, saatiin mekko syyshäihin ja otettiin ihan uusia näkökulmia omaan kotiin.









Syyskuussa, oltiin tosi ajankohtaisia, testailtiin makuuhuoneeseen lohenpunaista, ihastuttiin valaisimeen, saatiin Dotsit seinälle ja tytön huoneeseen satunurkka valmiiksi, talon seinälle vihdoin SE puuttuva palanen, taisteltiin jättiläisen kanssa ja laitettiin saparoita sekä pussailtiin. Huomasin muuten juuri, että pari syyskuun postausta oli ihan täysin ilman vastauksia kommentteihin. Olin juuri tehnyt raskaustestin ja väsyneempi kuin koskaan, joten jotenkin siinä sumussa olen unohtanut vastata niihin. Pahoitteluni näin jälkikäteen.







Lokakuussa, esiteltiin uutta DIY-sängynpäätyä, asennettiin peili makuuhuoneeseen, pidettiin pastellista perjantaita, rymsteerattiin olohuoneessa, sunnuntaibrunsseiltiin ja kerrottiin salaisuuksia.





Marraskuussa, avattiin takkakausi, punattiin huulia, vietettiin juhlapäivää, sisustettiin harmaan eri sävyillä, tehtiin hopeinen kattaus, annettiin joululle lupa lähestyä ja löydettiin mieluisa väripari.








Joulukuussa, lähdettiin yksinkertaisesti liikkeelle, juhlittiin itsenäisyyttä uudessa mekossa, leivottiin pipareita (videon kera), punainen valtasi tilaa ja pinkille annettiin mahdollisuus, koristeltiin kuusta ja nautittiin jouluisesta kodista.






Tulihan siitä taas melkoinen eepos, mutta oli kyllä niin antoisaa huomata, että niin montaa on mahtunut vuoden sisään. Kotona on tapahtunut paljon uutta, vaikka sitä ei heti ehkä itse huomaakaan. Oikein vatsanpohjasta kutkuttaa, että mitähän uutta tällä vuodelle keksitään. Ohjelmassa olisi ainakin toisen lastenhuoneen rakentaminen nykyisen työ/vierashuoneen paikalle ja sitten taas pitäisi työpisteelle ja vieraille löytää joku uusi nurkka. Jospa tuo neidin huoneen pintaremppakin jossain välissä pyörähtäisi käyntiin. Loppukeväällä pitäisi myös tuota pihaa ja autotallia viimeistellä, joten montaa on tiedossa. Saa vaan nähdä mihin vielä itse kykenen ja kuinka pitkään. 

perjantai 3. tammikuuta 2014

Valkoisen kodin puolikas 2013

Lomat on lähes lusittuna ja rentouttava joulu takanapäin. Vietimme koko joulunajan vanhempieni hellässä huomassa ja palailimme kotiin vasta eilen. Voi miten hyvää tekikään kun tytölle löytyi hoitavia käsiä ojossa asti ja ruokailutkaan eivät painaneet vain omaa niskaa. Yhdesssä tehden kaikki tuntui muutenkin paljon kevyemmältä. Tosin ihan täysin ilman ongelmia eivät pyhät sujuneet, sillä ensin oli miehen vuoro sairastaa, sitten joulupäivänä sairastui tyttö ja minä sinnittelin tautini kanssa uuden vuoden puolelle, kunnes se siten puhkesi. Flunssaa ja korvatulehdusta on siis mahtunut meidän perheen loppu- ja alkuvuoteen.

Palasin katselemaan mitä kaikkea viime vuoteen on mahtunut blogini sivuille ja kyllähän sieltä löytyi monta jo ihan unholaan painunutta asiaa. Sen ainakin huomaan, että rakas pieni tyttö on kasvanut vuodessa ihan hurjan paljon.

Tammikuussa neiti piti muotinäytöstä, ruokailutila sai uuden valaisimen ja kellon seinälle.




Helmikuussa poseerattiin kameralle, kannettiin kiikku olohuoneeseen ja tehtiin keittiöön kevätmieltä.




Maaliskuussa esiteltiin lastenhuonetta ja tarjotinlöytöä, laitettiin kipot ikkunaan, tehtiin tajunnanräjäyttävää tomaattipastaa (kuten monesti sen jälkeenkin), saatiin isältä narsisseja ja asennettiin vessaan juustotarjotin.







Huhtikuussa uudistettiin makuuhuonetta, lyötiin vanha lapa esille ja oltiin tosi trendikkäitä koiranulkoiluttajia.





Toukokuussa yritettiin päättää oikeanlaista pensasaitaa, tehtiin pilvi DIY tytön huoneeseen, nautittiin mummolan kukkaan puhkeavasta puutarhasta, istutettiin pelargonioita, nautittiin ihanan valoisasta olohuoneesta ja vähän paremmasta arkilounaasta.





Kesäkuussa leikittiin LEGOilla, asennettiin kiviä, kiviä ja vähän lisää kiviä, ihasteltiin lupiineja, pestiin mattoja, piristettiin terassia ja tehtiin olohuoneeseenkin kesä.








Jätetään  tuo reilu puolikas sitten seuraavaan postaukseen. Kyllä näemmä sitä aika monenlaista asiaa mahtuu vuoteen ja näitä viimeisimpiä kuvia katsellessani täytyy vain todeta, että ollapa taas kesä... <3

Ihanaa vuotta 2014 kaikille blogini lukijoille! Minä menen tuhoamaan sohvalle loppuja joulumakeisia ja niistelemään tuota punaista nenääni.