Että, osaakin olla pimeä päivä! Miten kurjalta se tuntuu parin hieman aurinkoisemman päivän jälkeen! Kuvistakin tuli ihan yhtä puuroa, vaikka kuinka yritti "päivännäöllä" ehtiä ne ottamaan.
Eilinen Ikeakeikka olisi ehkä voinut mennä paremminkin, mutta sain suurinpiirtein kaiken mitä läksin hakemaan. Tapahtui silti jotain mainitsemisen arvoista jonka haluan teillekin kertoa. Kiertelin tyttösten kanssa alakerrassa, pienempi tyttö vaunuissa kitisten, kun tahtoisi seurata nykyään ihan kaikkea, isompi tyttö nätisti (ihme kyllä) kävellen ja minulla toisessa kädessä sellainen perässä vedettävä kärry jossa ostoskassi. Noh, minulla oli muille hoidettavia asioita, joita varten kaivelin puhelimen esiin ja piti palata edelliselle osastolle hakemaan tavaraa. Tässä vaiheessa kädet eivät enää riittäneet tuon perässävedettävän ostoskärryn vetämiseen, vaunujen työntämiseen ja puhelimessa puhumiseen samalla kun pidin silmällä tuota vanhempaa tyttöstä. Joten ajattelin, että jätän ostoskärryn tähän sivuun hetkeksi ja siirrytään edelliselle osastolle etsimään sitä mitä pitikin. Toiselle osastolle päästyämme vanhempi neiti päräytti ihan hirmuiset itkut ilmoille. Syynä oli se odottamaan jäänyt ostoskärry. Neiti kun pelästyi, että joku vie meidän kärryt! Yhtäkkiä kuin tyhjästä viereemme ilmestyi mies Ikean uniformussa ja ojensi tytölle pienen pehmoisen keijun ja kysyi, että haluaisitko sinä tälläisen. Itku loppui kuin seinään!
Jos on viimeaikoina paljon kirjoiteltu melko pikkulapsivastaisista kaupoista niin nyt kyllä täytyy antaa täydet pisteet ja papukaija merkki Ikealle heidän työntekijänsä tilannetajusta! Ette voi uskoa miten hyvältä tämä tuntui jo hieman kireästä äidistä, joka yrittää epätoivoisesti pitää kaikkia lankoja käsissään. Pieni juttu kaupalle, mutta iso juttu minulle ja tytölle!
Olisipa mukava kuulla onko teille sattunut vastaavia postiivisia yllätyksiä lasten kanssa liikkuessa?
Positiivisia ajatuksia!




