Täällä vieläkin. Tosin tänä iltana tuli kierrettyä pieni lenkki synnytysvastaanoton kautta, sillä liikkeitä tuntui tänään vähän laiskanlaisesti ja pari tuntia niitä laskettuani totesin, että ehkä on parempi käydä näytillä. Omat pomppimiset ja mehun juomiset eivät tuntuneet liikkeitä yhtään lisäävän. No onneksi siellä käyrillä maatessani liikkeitä alkoikin tuntua oikein hyvin ja sykkeet olivat kohdillaan. <3 Helle varmaan vaan teki pienet tepposet ja sai vauvan vähän tavallista raukeammaksi. Vauvalla ei vaan tunnu olevan mitään kiirettä vielä maailmaan, vaikka äitinä tietysti jo kovasti odottaisin, että saisin pienen syliini ja oman tukalan olon hieman helpommaksi.
Eilisellä iltalenkillä havahduin huumaavaan tuoksuun ja siihen tuoksuun syyllinen löytyi siitä tien vieren metsiköstä. Siellä majaili valtavasti kieloja, osa jo auki ja osa vasta tuloillaan. Nappasin muutaman kotiin maljakkoon ja niitä olen tässä tämän päivän ihastellut. Kielo on yksi lempikukistani, ei pelkästään tuon ihanan tuoksun vuoksi, mutta jotenkin siinä on samalla mieletöntä herkkyyttä.
Oa kukista pääsi piristämään vessaa ja toiset jäivät olohuoneeseen. Tälläisistä pienistä jutuista irtoaa tällä hetkellä enemmän iloa kuin ajattelisi.
Ilmat ovat olleet upeaakin upeammat, tosin helteiden mukanaan tuoma turvotus ei ole oikein mieleeni. Ehkä tästä ei tarvitse kuitenkaan ihan mahdottoman pitkään enää kärsiä, sillä luulisi nyt viikon sisään tavalla tai toisella jotain tapahtuvan.
Täällä vietetään odotuksentäyteistä viikonloppua!