Eksyksissä tuplaratasviidakossa

Ollaanhan täällä vielä, vaikka vähän hiljaista on ollut. Olen vaan jumiutunut tähän lapsiperhearkeen ja kaikki muu on jäänyt.

Täällä on viime päivät pohdittu ahkerasti tuplaratasasioita, eli sellaisten osto olisi edessä. Nuorempi on vasta juuri täyttänyt kaksi kun uuden tulokkaan pitäisi syntyä niin koen ne tarpeelliseksi. Ainakin silloin kun lähdetään liikenteeseen kaupungille, lomamatkoille tai vähän pidemmille lenkeille. Isompi tyttö on jo vähän vajaa viisi siinä vaiheessa, niin hän pärjännee pyörällä tai kävellen, mutta löytyy meiltä seisomalautakin, jos se tuntuu vielä tarpeelliselta siinä vaiheessa.

Tuo oikeanlaisten tuplarattaiden etsintä vaan tuntuu melkoisen haasteelliselta toimenpiteeltä. Niitä löytyy nimittäin melkoinen viidakko, josta pitäisi löytää se itselle paras vaihtoehto. Muutamia varteenotettavia vaihtoehtoja olen löytänyt, joita voisin teillekin nyt esitellä ja toivoisin samalla hieman käytännön kokemuksia, jos niitä sattuisi löytymään. Jotain ominaisuuksia sentään ollaan saatu rajattua joukosta pois, sillä nyt en ole etsimässä kovin muhkeita jättiläisiä, vaan tarkoitus olisi löytää jotkin kapeammat ja ketterämmät rattaat, lisäksi olen sulkenut listan ulkopuolelle ne mallit, missä lapset ovat ikäänkuin päällekäin tai peräkkäin, en vaan koe niitä omikseni.

Tällä hetkellä kärkipaikasta kamppailevat seuraavat mallit:

Britax B-Agile Double

Mitat:

• Rattaana (K x L x S): 105 x 78 x 104 cm.
• Kokoontaitettuna (K x L x S): 31 x 78 x 72 cm.
• Paino: 13,2 kg.

+ edullinen hinta (muihin vastaaviin verrattuna)
- levein malli tästä nelikosta, mahtuuko näillä siis oikeasti kulkemaan helposti ovista jne kapeista kohdista


Hinta: n. 550e




Mountain Buggy Duet

Mitat:

• Max leveys ilman turvakaarta 64.5 cm 
• Max leveys turvakaaren kanssa 68 cm
• Mitat kasttuna (ilman pyöriä): 96 cm x 64.5 cm x 32 cm (P x L x K)

+ Todella kapeat
- Mahtuuko pikkuinen toppapuvussaan ja pussissaan enää istumaan saati vaunukoppaan?!


Hinta: n. 950e




Bugaboo Donkey Duo

Mitat:

• Mitat kokoon taitettuna: 87 x 60 x 40 cm.
• Leveys: Mono: 60 cm, Duo/Twin: 74 cm.

+ työntösuunta on käännettävissä, joten lapset voi matkustaa kasvot työntäjään päin tai menosuuntaa kohti.
- hinta


Hinta: n. 1500e






Bumbleride Indie Twin

Mitat:

• Kokonaisleveys 75,5cm Pituus 92cm, korkeus 88cm
• Mitat kasatttuna: korkeus 39cm, pituus 82cm
• Kokonaispaino pyörillä 15,4 kg

+ reilut pyörät kulkevat maastossa kuin maastossa
-työntösuunta ei vaihdettavissa

Hinta: n. 1000e

Oma suosikkini näistä on ehdottomasti nuo Bugaboon Donkey Duot, mutta ne sitten myös on ne kalleimmat. Tämä hinta tietysti jarruttaa ostopäätöstä, koska mietityttää mikä on se todellinen käyttöikä, eli kuinka pitkään tarvitaan tuplaratasominaisuutta... Vaikkakin Donkey Duo:ja kehutaan siitä, että käyvät myös hyvin vain yhden lapsen vaunuiksi, sillä runkoa saa kavennettua vain yhdelle istuimelle sopivaksi. Paljon hyvää olen kuullut myös Bumblerideista ja en niistä löytänyt oikein missään yhteenvedossa mitään negatiivista. Mountain Buggyjen kapeus olisi melkoinen valttikortti kaupungilla ja busseissa liikuttaessa, mutta aika usein sitä jo kahden lapsen kanssa on tullut valittua oma auto saati sitten kolmen kanssa liikkeelle lähdettäessä. Britaxien ykkösjuttu on tällä hetkellä kyllä tuo edullinen hinta, mutta mietityttää ovatko millaiset käyttää ja jääkö niiden kanssa ovissa jumiin...? 

Nyt kaivattaisiin siis teiltä niitä hyviä ja huonoja kokemuksia kyseisistä rattaista. Myös villikortteja saa ehdottaa, kunhan vaan nuo pari toivetta täyttyisi, eli ei liian leveitä hyökkäysvaunuja, eikä peräkkäin olevia lapsia. :)


Kuvat/images: verkkokauppa.com, lastenturva, vaunuaitta

Synttärit Frozen-teemalla

Näihin pakkaspäiviin sopivalla aasinsillalla voisin laittaa muutamia kuvia meidän elokuisista pakkaskesteistä. Meillä juhlittiin siis A:n 4-vuotispäivää ja milläs muullakaan kuin Frozen-teemalla. Meillä tuo Frozen on tällä hetkellä melkoisen kuumaa kamaa ja olen aistinut tytön ikätovereiden vanhemmilta vähän samaa. Melkoinen pakkasaalto on siis liikenteessä. Äitikin osaa jo elokuvan vuorosanat ulkoa, sillä niin monta kertaa olen sitä "joutunut" tytön kanssa leikkimään ja yllätys yllätys, äiti saa aina olla se Anna. Haluaako kukaan tytöistä siis koskaan vapaaehtoisesti olla Anna? Vai viekö teilläkin Elsa aina voiton? 

Kuvat taas kyllä vähän laaduttoman huonoja, sillä eihän siinä juhlien järjestyksen loppurutistuksessa ikinä ehdi rauhassa kameran taakse suunnittelemaan kuvakulmia. Ensi vuonna lahjon jonkun kuvaamaan. ;)

Sivupöytä oli katettu herkuilla, niillä makeilla ja suolaisilla. Tuossa etuoikealla olevat mukit täytettiin popcornilla. Boolina toimi sitruunajuoma, jonka värjäsin elintarvikevärillä siniseksi. Tämä osoittautuikin melkoiseksi hitiksi. Yritin ensin vähän terveellisemmän kautta ja kokeilin värjätä omenamehua siniseksi, mutta se värjäytyi aina vain vihreäksi vaikka yritin laittaa sinistä väriä vähän enemmän. 

Nämä cakepopsit onnistuivat yli odotusten ja olivat melko helppoja valmistaakin, mutta toki tuo askarteluosuus oli aikalailla aikaavievää puuhaa. Onneksi sain siskon avuksi edellisenä iltana näihin leikkaa-liimaa-osuuksiin. Jos muita kiinnostaa niin kuvat cakepopseihin löysin täältä.

Pitihän sitä suolaistakin olla pöydässä ja siinä luotettiin perinteisiin cocktailtikkuihin, tällä kertaa siilin muodossa. Taidanpa ottaa tämän mukaan kyllä seuraaviinkin syntymäpäiviin, sillä nämä katosivat parempiin suihin vauhdilla.

Juhlia edeltäneen viikon illat olivat melko askartelutäyteisiä, mutta teemaan sopivaa rekvisiittaa olin keräillyt jo pidemmän aikaa. Hieman haastavaa oli kieltämättä löytää näinkin talviseen teemaan sopivaa juhlakoristetta keskellä kesää. No jos ensi vuonna mennään samalla teemalla, niin tiedänpä hamstrata joulun aikaan niitä sopivia juttuja. Toistaiseksi Frozenkuume ei osoita laantumisen merkkejä. 

Leppeä sunnuntaiaamu

Sunnuntaiaamuna meillä oltiinkin vain yksilapsista perhettä, sillä isompi tyttö päätti jäädä mammalaan yöksi lautaipäivän kyläilyn jälkeen. Onhan se hienoa välillä antaa pienemmällekin se molempien vanhempien täysi huomio ja samalla tietää, että se isompi tyttönen saa taatusti myös kaiken huomion siellä mammalassa. 

Huomatkaa lyhdyn tyylikäs asettelu tv:n takana... Tälläisiä nämä meidän sisustusasetelmat vähän tällä hetkellä tuppaavat olemaan. Kaikki mahdollisesti rikkimenevä on järjestetty pois pienten käsien ulottuvilta.

No pienempi puuhaneito keskittyi hetken katsomaan lastenohjelmia pyjamassaan, minä nappasin kameran käteeni ja aloin kuvata. Oletettavasti 1v4kk keskittymiskyky lastenohjelmiin oli muutaman minuutin luokkaa ja sitten jo mentiin taas muualle ja tottakai vähän kielletyille teille ikkunaverhojen taakse kurkistelemaan.

Kukkuu...

On ihanaa, että molemmat tytöt ovat niin omanlaisiaan persoonia. Siinä missä vanhempi on ollut todella rohkea, niin nuorempi arastelee. Kissat ja koira ovat nuoremman neidin  kanssa saaneet olla täysin rauhassa, ainakin toistaiseksi. Myös vieraiden kanssa nuorempi on hieman hitaammin lämpenevää sorttia. Nyt on alkanut sanoja ilmestyä melkolailla vauhdilla, perässä toistetaan melkein kaikkea. Mutta, puhe on jäljessä siskostaan, joka oli samanikäisenä jo melkoinen sanaseppo. Motoriikka tuntuu olevan melkolailla hyvin hallussa ja neiti on mm. syönyt itse jo vuoden vanhasta. Auttaa ei saa oikeastaan missään, siitä seuraa vaan hirveät raivarit. Isosiskon perässä halutaan tietysti tehdä ihan kaikki samat jutut ja voitte uskoa, että toista harmittaa, kun ei onnistu ihan samalla tavalla. Niinkin pienet asiat, kuten erilainen puurolusikka kuin siskolla, voi syöstä rauhallisen aamupalapöydän täydeksi sotatantereeksi. Ja kuten kuvistakin voi päätellä vauvat on tosi pop.

Ja jos joku ihmettelee kuvissa, niin tottakai se lempeä aamu aloitettiinkin imuroinnilla, milläs muulla. :D Piti tosiaan hoitaa se imurointi jo lauantaina, mutta sitten se vaan jäi kaiken muun puuhan ohella. No onneksi on tuo ihana mies, joka hoitaa sen puuhan ihan mielellään. Minulle kun tuo imurointi on tiskauksen ohella se kaikkein inhottavin kotiaskare, en osaa sanoa miksi, se vaan on. 

Mutta, saatiin me nauttia siitä aamusta vähän asiaankuuluvamminkin, sillä pyöräytin tuoreista puolukoista meille rahkaa. Puolukkarahka on vaan niin hyvää, pehmeän makeaa ja samalla tosi kirpeää!

PS. Olen yrittänyt säätä blogin ulkonäköasetuksia tässä viikonlopun aikana ja jatkan sitä ainakin vielä tänään (luultavasti korjattavaa ilmenee myöhemminkin), jos ja kun siis kuvissa ja asetuksissa jotain häikkää niin johtunee siitä. 

Päätös radiohiljaisuudelle

Olisikohan aika päättää radiohiljaisuus ja tehdä uusi postaus. 

Kesätauko hupsahti melkoisesti syksyn puolelle. Viime kerralla yritin päästä taas käsiksi bloggaukseen, mutta niin siinä kävi, että voimat loppuivat ihan kesken. Uusi yritys, mutta suottehan anteeksi jos en onnistu. Ei sillä, että bloggaus ei enää kiinnostaisi, mutta elämäntilanteet ja prioriteetit muuttuvat. Tänä vuonna prioriteetti on ollut perhe, lapset ja minä itse (kyllä se mieskin siihen perheeseen kuuluu, jos joku ajatteli jotain...). 

Se, että pystynkö enää toimimaan enemmän sisustuspainotteisena blogina jää nyt nähtäväksi. Kotona kun ei juuri mitään mullistavaa tunnu tapahtuvan ja siitä, että niitä sisustuskuvia ei ole kovin helppoa edes lavastaa pitää huolen melkoinen touhukaksikko, joka saa kodin sekamelskaksi silmänräpäyksessä. Mä en edes ymmärrä miten se on käytännössä mahdollista, mutta niin siinä vain aina käy. Välillä on päiviä, kun jaksaa paremmin juosta perässä siivoamassa sotkuja (tai käskyttämässä neitosia siivoamaan jälkiään) ja toisinaan taas sitten intoa ei ihan riitä samalla tavalla, oli niin tai näin savotta on loputon. 

Neiti neljävee on saanut melkoisesti lisää vauhtia puuhiinsa ja omatoimisuutta riittää vähän niinkuin muillekin jakaa, hyvässä ja pahassa. Sitten taas tuo neiti 1v4kk häärää joka paikassa ja asiassa mukana, tottakai. Ei ole yksi eikä kaksi tahi kolmekaan kertaa, kun on muunmuassa pissapotassa uitettu leluja tai muuten vain käsiä (niin ja kyseessä ei ole ollut tyhjä potta). Myöskään ristiriidoilta sisarusten välillä ei olla vältytty. Isompi, kun on tottunut siihen, että kaikki on ollut vain hänen ja käyttää vahvemman ja vanhemman oikeutta surutta, niin pieni pistää kampoihin kaikin keinoin. Pienempi osaa myös varmistaa sen, että mitään, korostan, _mitään_ ei tehdä ilman apuria, ei edes niitä palapelejä ja vähemmästäkös se hermo sitten menee. No onneksi pienemmällä on vielä päiväunet. Tosin eihän maailmassa silti loppujen lopuksi taida noiden neitojen mielestä olla mitään parempaa kuin oma sisko. Sisarusrakkauden kyllä näkee ja kuulee. <3

Ja onneksi tällä mammalla on mies. Mies, joka täyttää kahvinkeittimen valmiiksi töihin lähtiessään, että voin itse sen sitten napauttaa päälle, kun ehdin. Mies, joka mukisematta ja ilman kehotusta vaihtaa vaipat, täyttää ja tyhjentää tiskikoneen, kuljettaa koiran ulkona, auttaa ruuanteossa tai tekee sen kokonaan itse ja muutenkin osallistuu kodinhoitoon sen minkä ehtii. Hatunnonsto siis kaikille naisille, jotka hoitavat tämän homman ihan yksikseen. Just nyt tuntuu siltä, että musta ei olisi siihen. Vaikka tuntuu, että nyt tää meni siihen, että "oi, säälikää mua, mun elämä on rankkaa", niin se ei ollut tarkoitus. Tykkään mun elämästä just tälläisenä kuin se on, enkä tahdo valittaa. Mutta, joka tapauksessa kiva olla back. <3