Jälleen kerran vähän mattimyöhäisenä liikenteessä tähän jo aika pitkään vallinneeseen paperipussihuumaan. Olen vähän siellä ja täällä ihastellut oivaltavia käyttötapoja tuollaisille ruskeille paperipussukoille. No tänään kun kotona hieman järjestelin paikkoja, pitkän mummolassa vietetyn viikonlopun jäljiltä, niin huomasin kääriväni käsissäni juuri tuollaista oivallista, paksusta materiaalista olevaa ruskeaa paperipussia. Ensin olin aikeissa heittää sen kierrätykseen, mutta kuinka ollakaan ajattelin testata millainen kukkaruukun suojus tuosta kääriytyisi. No kääriytyihän se, mutta ei kyllä helposti, toiseksi eihän meiltä löytynyt siihen passelia kukkaakaan. Sitten välähti.
Olen jo pitkään manannut tuossa keittiön tasolla pyöriviä latureita. Niitä on tabletteihin, kännyköihin, kameraan ja vähän ties mihin. Aiemmin olen yrittänyt survoa niitä pienen rottinkiseen koriin, mutta aina ne tursuaa sieltä yli ja yleensä se tarvittava laturi on siellä pohjimmaisena ja taas on kaikki laturit pihalla. No mutta, nyt mahtuu. Eikä tursua yli.
Viimeisen kuvan tarkennus on näemmä vähän missä sattuu, mutta jees, kyllä siitä tajuaa, että tilaa riittää. Tuota pussukkaa pöydällä hetken katseltuani, totesin, että sehän näyttää oikeastaan aika kivalta. Kierrätyksestä ja ideasta tuli itselle hyvä mieli. Täähän on vähän niinku köyhän naisen Uashmama. Ei ehkä yhtä style, eikä vesipestävä, mutta olipa ihan ilmainen ja ratkaisi ongelman paremmin kuin hyvin. Pienet ne on ilot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti