maanantai 17. marraskuuta 2014

Maanantain makeat

Lasten kanssa leipominen on ihanaa. Suttaavaa, välillä hermoja raastavaa, mutta tietynlaisessa mielentilassa erittäin palkitsevaa. Tänään päätettiin leipoa isomman tytön kanssa jotain. Katselin, että kaapista löytyisi ainekset jonkinlaisiin suklaamuffinsseihin, joihin voisi upottaa kaappiin pyörimään jääneitä suklaalevyjen ja muiden suklaanamien rippeitä. Tuumasta toimeen ryhdyttyämme huomasin, että eihän meillä ole yhtään kananmunia ja eikä kesken leivonnan nyt enää kauppaan lähdetty. Noh ei annettu sen haitata, vaan korvattiin kananmunan puutetta runsaalla määrällä suklaata. :D

Pienempi  neiti heräsi päiväuniltaan kesken leivonnan ja minun piti jättää isompi pieni apulaisleipuri hetkeksi yksin kesken taikinan teon. Noh, melkein arvata saattaa, että jotain vahinkoa sillä välin neito oli saanut aikaiseksi. Tällä kertaa vahinkona oli vain kaatunut maitopurkki, kun neiti oli vähän ajatellut nopeuttaa taikinan tekoa ja päättänyt itse alkaa kaatamaan maitoa taikinaan. Noh puolen litraa maitoa lainehti pöydillä ja pöydän alapuolella olevissa laatikoissa, onneksi kuitenkin sain siivottua laatikot suhteellisen helposti ilman ihan kaiken pesemistä ja pääsimme jatkamaan leivontaa. 

Kyllä ne munalliset muffarit on parempia, mutta erittäin runsas suklaan käyttö kyllä pelastaa paljon. Ja tuli ainakin leivottua! <3




 Suklaamuffinssit pelastavat maanantain kuin maanantain! Suosittelen lämpimästi! :)

4 kommenttia:

  1. Meillä asuu maito- ja kananmuna-allergikko, joten muffinsit on kyllä helppo juttu munattomana. Itse laitan useimmiten mariannerouhetta(maidotonta). Uusi banneri, vai muistanko väärin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Löytyykö sinuta joku hyvä munaton muffariresepti? Vastaavien tilanteiden varalle kaipailen. :)

      Mariannerouhe olisi varmasti aika namia, meillä vaan tyttö ei oikein tykkää mintun mausta, ainakaan vielä.

      Banneri on uusi, hyvin bongattu! <3

      Poista
  2. Kunnioitan syvästi kaikkia, jotka jaksavat leipoa lasten kanssa! Ja vielä syvemmin, niitä, joilla suklaalevyjen loput jäävät pyörimään kaappeihin. Meillä ei ole siitä pelkoa. Nostelen siis isosti täällä hattua siihen suuntaan! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kommentti! <3 Tulin niin hyvälle mielelle tästä, joten kiitos! :D

      Voi kuule, kaapissa taitaa olla vielä joku rasia viimejouluisia suklaitakin (taitavat olla kyllä jo vanhaksi menneitä). Vaikka suklaasta paljon pidänkin jostain syystä levyt ja suklaarasiat jäävät aina kaappiin joko ihan kokonaan avaamattomina tai puoliksi syötyinä. Onneksi suklaata voi käyttää leivontaan, niin ei tarvitse kaikkia poiskaan heittää. :D

      Ihanaa viikkoa! <3

      Poista