Lahjaostoksilla

Juuri sopivasti joululahjojen osteluaikaan sattuu tuo Finnish Design Shopin -10% ale. Tosin minulla ei tänävuonna jouluksi oikeastaan ole mitään sen isompia lahjatoiveita (suklaan, hyvien kirjojen ja sukkien lisäksi). Kotoa tuntuu juuri nyt löytyvän kaikki tarvittava ja hirveitä muutostarpeita ei ole ilmennyt. Eli vähän tylsää siis. ;) Tosin tuo tytön huone odottaa vieläkin sitä tapetointia, eli jos sen saisi jouluksi tehtyä niin olisin kyllä ikionnellinen. Sitten luultavammin niitä tarpeita ilmeneekin, kun huone tarvitsee jotain muuta kalustuksen ja sisustuksen tiimoilta, mutta juuri tähän hetkeen ei siis ole isompia tarpeita. 

Toki kun haaveilemaan lähtee, niin aina löytyy jotain kivaa. 

Tänään haavejuttujen kärkipäässä keikkuvat tälläiset tavarat (eivät ole missään tietyssä järjestyksessä muuten).

1. Ferm Living tamminen leikkuulauta 29,-
2. Kubus pieni kulho 120,-
3. Gubi Pedrera lattiavalaisin 529,-
4. Menu POV seinäkynttilänjalka 34,90
5. Marimekko Tasaraita pussilakanasetti 119,-
6. Ferm Living My Deer seinävalaisin 68,85

Tuon leikkuulaudan kehtaisi jättää esille vähän paremmin kuin ne riemunkirjavat Ikean laudat. Kubuksen kulho olisi tyylikäs säilytin vaikka sille rusinapähkinäseokselle. Pedreran jalkalamppu nyt vain on niin yksinkertaisen kaunis. POV -seinäkynttilänjalka taas on kivan erilainen ja näyttäisi varmasti kauniilta seinällä. Marimekon lakanat eivät varmaan kaipaa sen parempia selityksiä ja tuo My Deer lamppu päätyisi tytön huoneeseen lukulampuksi.

Tuon -10% alea saat Finnish Design Shopin tuotteista 29.-30.11 koodilla JOULUETU.

Aiotko sinä tänä vuonna hyödyntää nettiä joululahjaostoksilla? Vai mennäänkö teillä perinteisesti kiertelemään kauppoja? Minä luulen, että meillä taitaa mennä vähän puolet ja puolet. Tosin mies on innokkaampi ostamaan lahjat verkosta, kun itse ehkä kaipaan sitä kauppojen virikkeellisyyttä.

*sisältää mainoslinkkejä

Kuvat/images: Finnish Design Shop

Yllättävä väripari

Tänään hymyn huulille toi makuuhuoneen onnistunut värileikki. Miten yllättävä ja jouluinen tästä yhdistelmästä tulikaan, tumma violetti ja punainen sopivat yhteen todella hyvin. Tasaraitatyynyt modernistavat melko romanttiskuvioista pussilakanaa juuri oikealla tavalla. En halunnut peittää tyynyjen ja peiton liittoa päiväpeitoilla vaan viskasin päälle vain tuon pienen virkatun peiton, hyvin menisi silti ilmankin. 

Puuvillasatiininen pussilakana tuntuu hyvältä, mutta trikoiset tyynyliinat vielä paremmilta. Jospa vain raaskisin ostaa saman sarjan pussilakanatkin, tai jos joulupukki kuulisi vienon toiveen. ;)

Lököisää keskiviikkoa! <3

Pikkuhiljaa

Ihan vähän kuin huomaamatta se hiipii sisään ja tekee olonsa kotoisaksi. Ensin se linnoittautuu olohuoneeseen ja pikkuhiljaa alkaa levitellä lonkeroitaan sinne ja tänne. Se joulu nimittäin. Näin on ainakin meille käymässä, muita kohtalotovereita? Eipä sillä, tälle kaverille en enää kovasti hangoittele vastaan. Olen sitä jo vähän kaivannutkin, sillä syksy on ollut synkkä, pimeä ja aivan liian pitkä. Ensimmäiset joululehdet on ostettu ja amarylliksestakin hankin jo leikkoversion viikonlopuksi. Pähkinä-rusinasekoitus on etsiytynyt pöydälle ja kynttilöitä poltetaan ahkerasti. Joululahjamietteet pyörivät päässä  ja lapsen vilpitön joulunodotus saa mielen herkäksi (niin kuin se ei sitä olisi jo valmiiksi). 

ps. bongaa karvakorva kuvista (muualtakin kuin lehden kannesta) ;)

Hopeinen kattaus

Viikonloppu oli täynnä melkoista hulinaa. Perjantaina valmisteltiin ruokia lauantaisia juhlia varten ja kinkku saatiin uuniin hieman turhan myöhään, sillä sen kypsymistä odoteltiinkin sitten kolmeen asti yöllä. O_o Osa vieraista jäi yöksi ja eilinen vietettiin rääppeitä syöden ja hieman jouluostoksilla pyörien. Minut yllätti sunnuntai-iltana kaamea migreeni, joka ei särkylääkkeistä huolimatta tahtonut hellittää. Viime yö menikin sitten osittain päänsärystä ja pahasta olosta kärsien ja nyt päänupissa tuntuu enää vaimea jomotus. 

Sain kuin sainkin lauantain kattauksesta napattua pari kuvaa, ennenkuin vieraat istuivat paikoilleen. Tosin vähän kiirettä piti ja osa kuvista olikin ihan täyttä puuroa, joten vain kolme kelvollista valikoitui postaukseen. Hyvin samantapaisella linjalla mentiin tänäkin vuonna kuin viime vuonna, eli valkoista ja hopeaa. Olisin tahtonut hieman havuja kattaukseen, mutta kiire yllätti ja ne jäi tänä vuonna hankkimatta. Vihreydestä huolehti pari valkoista amarylliksen oksaa. 

Nyt taidan lähteä parantelemaan tuota päänsäryn jälkihöyryä ja väsymystä tuonne sohvalle. Leppoisaa maanantaita kaikille! <3

Grey is the new black

Syystyynyt alkoivat ottaa päähän jo muutama viikko sitten, mutta vihdoin ärsytys oli kasvanut potenssiin kymmenen, joten jotain piti tehdä ja äkkiä. Seurasi ärhäkkää miettimistä, mitä tilalle? Ihan niitä kaikkein jouluisimpia tyynyjä en vielä tahtonut esiin kaivaa, vaan nyt tarvittiin jotain talvista, muttei vielä kovin jouluista. Harmaata siis. Onneksi minulla on jonkinlainen fiksaatio kivoihin tyynynpäällisiin (joita ostelen aina alesta), joten varastosta löytyy ilman kauppakierrosta varmasti jotain sinnepäin sopivaa ja tällä kertaa löydöt olikin mielestäni tosi kivat. 

Olohuoneen ilme muuttui heti kerrasta rauhallisemmaksi ja mattokin sai kivasti väriparia sohvalta. Nyt kelpaa taas hetken huilahtaa, kunnes täytyy kaivella ne punaiset tyynyt esiin. Nyt hukutan teidän kuvatulvaan niistä harmaista tyynyistä sohvalla. Koettakaa kestää.

Tämä valkoinen karvahanuri tuli kesken kuvauksen asettelemaan peppuaan tyynyille ja ilme kertoi, että eiköhän niitä kuvia nyt tullut jo napsittua ihan tarpeeksi.

Mukava viikonloppu tiedossa. Juhlitaan perheiden kesken tuota miestä ja saan kokata oikein kunnon porukalle hyvää ruokaa. Ohjekirjoja ja nettiä on selattu viimepäivät ahkerasti ja menu on vihdoin koossa. Ei mitään turhan hienoa, vaan sellaista maanläheistä ja vuodenaikaan sopivaa. Paljon juureksia ja kasviksia, sekä juhlapöydän kunkkuna kinkku. :D Täytyy todeta, etten ole aiemmin koskaan paistanut kinkkua, vaan aikaisempina vuosina meillä on näihin aikoihin syöty kalkkunaa, mutta vaihtelu virkistää. 

Leppoisaa perjantaita ja antoisaa viikonloppua! <3 Palailen juhlatunnelmista luultavammin sunnuntaina. 

Valosarjana vikatikki?

Olen pitkään yrittänyt metsästää sopivaa pallovalosarjaa tuonne meidän ruokailutilaan. Haussa on ollut siis sellainen vähän ronskimman oloinen sarja, ei herkkiä paperinarupalloja tällä kertaa. Granitin valosarja on kaunis, mutta hinta on ollut toistaiseksi vähän liian iso kynnys sitä ostaa ja Kodin1:n Anno-valosarja on aina loppu tavaratalosta. :( Luulinkin jo onneni kääntyneen, kun bongasin ihan mukavannäköisen sarjan muutama viikko sitten Tokmannilta hintaan 9,90. Minä asiaa sen enempää tutkimatta kiikutin valosarjan kassalle ja marssin tyytyväisenä kotiin sitä sovittelemaan. No kuinka ollakaan, tämä valosarja oli ihan mukiinmenevästä ulkonäöstä huolimatta patterikäyttöinen. Tarkoitus kun oli tosiaan ostaa sellainen ihan töpselillinen versio. Tuossa verhotangossa se on kuitenkin nyt nököttänyt ja onpa laitteessa jopa sellainen hienous, että sammuttaa itsensä ja käynnistää itsensä taas kuudeksi tunniksi illan pimentyessä, joten patterit ovat ihan hyvin ainakin vielä toistaiseksi kestäneet. Mutta, todella oivallinen sarja, sellaisiin paikkoihin joihin ei ole sähköä saatavissa ja sopiipa sarja käytettäväksi myös ulkona. 

Hätähousulle vaan välillä sattuu vikatikkejä. Mutta, eipä tämä onneksi nyt ihan niin pieleen mennyt ostos ollut, että tuntuisi, että olen rahani turhaan laittanut. Olkoon tuossa nyt kunnes löydän sen paremman sarjan tai kyllästyn ajatukseen. ;) Käykö teille koskaan näin?

Ihana luhlapäivä

Tänään meillä olikin "ihana luhlapäivä", niinkun neiti asian totesi. Perheen miespuoleinen jäsen täytti nimittäin pyöreitä ja tottakai me tytön kanssa leivottiin iskälle kakku ja askarreltiin yhdessä kortti, sekä kannettiin aamupala vuoteeseen. Voi kun voisikin jokaisen päivän aloittaa kunnon kiireettömällä aamiaisella sängyssä, elämä tuntuisi melkoisen luksukselta. 

Eilen illalla väkerrettiin kakku ja tyttökin pääsi mukaan avustamaan. Voitteko uskoa miten tohkeissaan asiasta hän oli. Innosta täristen voi ja sokeri vatkautuivat, vaikka koneen kova ääni vähän ensin pelottikin. Asiaa ei kyllä pystytty iskältä salassa pitämään, sillä iskälle juostiin heti kertomaan, että meillä on salaisuus; leivottiin sulle kakku. :D

Tarjolla oli vastapaistettuja sämpylöitä kera herkullisten leikkeiden ja kasvisten, paahtoleipää ja appelsiinimarmeladia, tytön valitsemia piparipullia (yllättävän hyviä), tuoremehua, miehen erityistä herkkua eli merkkareita ja tietysti se leivottu kakkara, jossa täytteenä kinuskia ja puolukkaa. 

Illalla me kävimme vielä miehen kanssa kahdestaan syömässä oikein hyvin ja vuorossa olisi vielä elokuvan katsomista kotisohvalta käsin. Hyvä päivä siis! Viikonloppuna miestä juhlitaan sitten perheiden kesken ja seuraavana viikonloppuna kokoonnutaan ystävien kanssa yhteen. Juhlantäyteistä aikaa on siis tiedossa. :)

Blogigaala ja pikku-prinsessa

Viikonlopusta on täälläkin selvitty. Olipa kyllä harvinaisen onnistunut lauantaipäivä. Aamupäivästä kipaisin hiustenleikkaukseen ja siitä sitten lähdettiin huristelemaan kohti pääkaupunkia. Matkalla poikettiin tutusti ja turvallisesti ABC:lla pitämässä kahvi & munkkitauko :D, ja hotellilla olimme perissä ihan hyvissä ajoin. Siitä suuntasimme miehen kahdestaan syömään hyvin ja lopulta takaisin hotellille laittautumaan illan juhliin. 

Ja voi miten kivat juhlat ne olikaan! Oli niin mieletöntä tavata bloggaajakolleegoita, miten hassua se on, kun emme aiemmin ole tavanneet, mutta tuntuu kuin olisimme vanhoja tuttavia! :D  Ja nyt tuntuu kuin olisin saanut monta uutta ystävää. <3 Me ei jaksettu lähteä miehen kanssa jatkamaan juhlia muualle (tai minä se varmaan olin joka ei jaksanut), vaan hipsittiin sopivasti pari kerrosta ylemmäksi omaan huoneeseen nukkumaan.

Asuksi valikoitui vanha, omasta kaapista löytynyt pikkumusta ja siihen päälle vedin vielä tuollaisen pikkuisen boleron, kun tällä kertaa ei voinut nauttia minkäänlaista muutakaan lämmikettä. Minusta ei kyllä kuuna kullan valkeana tulisi minkäänlaista tyylibloggaria, sen verran kaameaa tuo kameran edessä poseeraaminen on. Kun sitä ei vaan yksinkertaisesti osaa niin sitä ei osaa. Tulee niin elävästi mieleen se eräs frendien jakso ja Chandlerin poseeraustaidot. Mua on siunattu niillä. :D Itse itseäni kuvatessa tätä ongelmaa ei kuitenkaan ole, vaan osaan olla kuvissa paljon rennompi ja ne yleensä onnistuukin silloin paremmin. Vaihdoin muuten vielä viime hetkellä nuo ekan kuvan punaiset korkkarit yksinkertaisiin mustiin, kun tuntui, että ne oli paremmat jalassa. Mukavuus siis ennen kaikkea. ;D

Mutta, jotta en kiusaisi teitä enempää mun omilla kuvillani, niin loppukevennyksenä pari kuvaa meidän prinsessasta, joka oli aika innoissaan tuliaisina saamastaan prinsessasetistä. <3 Prinsessat on siis melkoisen POP tällä hetkellä. Että, voikin muutama muovinpalanen olla toiselle niiiiin tärkeä! Ensimmäinen kuva eiliseltä kun nuo asusteet piti saada päälle heti kun kotiin oli päästy ja kaksi seuraavaa tältä aamulta, kun leikkejä jatkettiin siitä mihin jäätiin eilen. Noh äidin korkokenkiä on jo ihan tarpeeksi kompsutettu pitkin lattiaa, että nyt saa sitten kompsuttaa näitä omiaan, kun tulee tarve leikkiä hienoa neitiä. 

ps. Huulipuna oli muuten omasta mielestäni aika hitti ja pysyi TODELLA hyvin! :)

Punaa huulin ja menoksi

Täällä on pähkäilty ja tuskailtu huomisten blogibileiden vuoksi koko viikko. Asua joka olisi yhteensopiva tuon kasvavan etupömpöttimen kanssa ei ole ollut helppo löytää ja myös kengät ovat aiheuttaneet päänvaivaa. Jos asu vieläkin vähän vaivaa päätä, niin nyt on muu asustus valittuna. Eilen Kicksistä löytyi täydellinen huulipuna ja rajauskynäkombo, sekä väreihin sopivat kynsilakat. Olen etsinyt kissojen ja koirien kanssa itselleni sopivaa punaista huulipunan sävyä ja nyt se vihdoin löytyi. Vaaleaihoisen, pisamanaamaisen punapään, kun ei olekaan niin helppo löytää sellaista sopivaa punaista sävyä, joka ei näyttäisi kylmältä tai vastaavasti oranssiltakaan. 

Huulipuna - Make Up Store - Alarm

Rajauskynä - Make Up Store - Burlesqe

Jotta asu ei menisi ihan liian vakavaksi ajattelin kaulaani napata nuo hauskat punaiset helmet, jotka äitini minulle viime talvena askarteli. Mukavia kemuja odotellessa. :)

Ihanaa viikonloppua! <3 

Voittaja ja alennuskoodi

Sain vihdoin eilen illalla naputeltua pienen exeltaulukon tuon tapettiarvonnan tiimoilta. Teitä osallistujia olikin aika melkoinen määrä ja arpoja jaettiin kaikenkaikkiaan huikeat 282 kappaletta. WAU!

Arvonnassa onni potkaisi tällä kertaa nimimerkkiä: Marja-Liisa. Onnea! Voittajalle on lähetetty sähköpostia! :)

Sain kuitenkin todella mukavan viestin Tapettikauppa.net:stä, jossa kertoivat, että haluavat tarjota kaikille lukijoilleni 10% alennuksen Tapettikauppa.net:n valikoimista, koodilla KOTI10%. Koodi on voimassa marraskuun loppuun asti, joten vielä mahdollisesti ehtii uudistaa kodin jouluksi. :)

Valikoimistahan löytyi mm. näitä ihania MissPrintin tapetteja. <3

Mietteitä ja muisteloita

Viime aikoina on sisustusinspiraationi ollut melkoisen kateissa, en tiedä onko ilmassa syysmasennusta, vai onko tämä alkuraskaus vaan vienyt mehut entistä tehokkaammin. Ehkä nämä asiat ovat yhdessä tehneen sen, että minusta on tullut sellainen aikaansaamaton vätys. Hah. No, mutta ennen kun puuhasin puhtia täynnä tytön päiväuniajat, niin viimeaikoina on tuo sohva kutsunut kyllä vähän turhankin tehokkaasti jokaisella vapaahetkellä. Toivon, että tämä olotila on vain väliaikaista ja alkaa pikkuhiljaa joulun lähestyessä kaikota, sillä paljon olisi tehtävää. Toisinaan päähän sattuu joku hyvä idea, mutta kun ei ole tykötarpeita sitä heti siinä hetkessä sitä toteuttaa, katoaa se päästä taas hyvin nopeasti. Tunnistaako joku muu itsensä tästä löpinästä...?

Olenkin yrittänyt vähän viritellä itseäni joulutunnelmiin ja virkeämmälle mielelle katselemalla kuvia viime joulun alta. Olin kyllä melkoisen yllättynyt, sillä enhän muistanut ollenkaan puolistakaan jutuista, mitä silloin tuli tehtyä, tai kuinka kotia tuli sisustettua. Olenko minä muka saanut kodin näyttämään tuolta ja miten nuo kuvat ovat niin kivannäköisiä. Ehkä täältä suosta vielä noustaan, mutta sitä odotellessa kertaanpa joitain kuvia viime vuodelta teidänkin kanssanne. Tältä meidän keittiössä näytti viime jouluna. <3

Kukat, niitä nyt kyllä tarvittaisiin, ne kyllä piristäisivät mieltä ja kotia. Meillä vaan leikkokukat on melkoisen harvinainen näky, sillä kissapoika tykkää niistä tai oikeammin niiden maljakossa olevasta vedestä, ihan liian paljon. Jos niitä joskus on niin, niitä saa kyllä vahtia silmä kovana, ettei kissa pääse vesileikkeihin. Pirskatin katti sanon minä. ;) Mutta, onneksi nuo joulukukat on enimmäkseen tuollaisia mullallisia versioita niin ei kisu niistä ole kiinnostunut. Jokohan muuten hyasintteja löytyisi kaupoista...?

Meidän koti on...

Sain kotoisasta Onnen Omenia -blogista kivan haasteen, jossa pitäisi kuvailla omaa kotia kolmella sanalla (ja tuhannella kuvalla). 

Perustietoina uusille ja vanhoille lukijoille voisin valottaa kodistamme sen verran, että se on kolmisen vuotta sitten valmistunut kolmikerroksinen valkoiseksi rapattu kivitalokoti (tuosta muuten tulee blogin nimi, ei niinkään siitä, että sisällä ihannoitaisiin pelkkää valkoista). Neliöitä kodissamme on hieman vajaa 300. Ensimmäinen kerros, jossa pääsisäänkäynti sijaitsee on melkein kokonaan yhtenäistä tilaa, johon sijoittuu keittiö, ruokailutila ja olohuone, tosin toiseen päätyyn on sijoitettu myös wc ja kodinhoitohuone, yläkerrassa meillä on 3 makuuhuonetta, aula ja wc- sekä kylpytila. Kellarissa sijaitsevat takkatila, saunaosasto, suihkutiloineen ja pukuhuoneineen sekä tekninen tila ja yksi makuuhuone, joka toimii tällä hetkellä varastotilana (sitä autotallin viimeistelyä odotellessa, että saataisiin sinne se varastotila ja huone muuhun käyttöön). 

Valoisa

Kodin suunnittelussa lähdimme liikkeelle siitä, että tahdoin kotiin mahdollisimman paljon luonnonvaloa. Valoisuudesta pitääkin hyvin huolen joka ilmansuuntaan suunnatut suuret ikkunat, sekä olohuoneessa korkeuksiin kohoava katto. Myös vaaleat pintamateriaalit kertaavat valon määrää todella kivasti. Tosin tämä synkkääkin synkempi syksyaika on sellaista, että tähän ei paljon ikkunat auta, kun ulkona on niin pimeää. 

Leikkisä

Pidän siitä, että vaaleaa sisustusta piristetään leikkisillä väreillä ja yksityiskohdilla, en halua sisustuksen olevan kovin vakavaa puuhaa. Tahdonkin kotimme sisustuksesta aina löytyvän jotain, joka saa suun hymyyn. Oli se sitten iloinen räsymatto tai hauska juliste. Pienillä asioilla on isoja vaikutuksia. 

Kotoisa

Joku voisi ajatella, että kotimme ei ole laisinkaan kodikas, mutta onneksi se on sitä meidän asukkaiden mielestä. Kodikkuutta kodissamme ilmentää esimerkiksi, sohvan pehmeät tekstiilit, takassa usein näin syksyisin loimuava tuli ja tuo mummolan vanha kiikku. Pidän siitä, että esineillä on tarinoita. Kaiken ei tarvitse olla uutta ja kiiltelevää, vaan tahdon mukaan vanhaa ja elämää nähnyttäkin, sillä mielestäni kodikkuus muodostuu juuri paljolti siitä sisustuksen kerroksellisuudesta. 

Haaste on jo melko lailla blogeissa kiertänyt, mutta kokeilen onnea kolmen blogin kanssa, jospa kukaan teistä ei olisi tätä vielä tehnyt. Eli olkaa hyvät,

Valoisaa vaaleaa

moderni puutalo

Hunajaista

Arvontamuistutus ja tonttuja

Enhän minä sitten päivännäöllä saanut näitä kuvatuksi, kun tuli ihan pikkuriikkisen tytön lapsenvahtikeikka päivännäöllä. Tosin mulla oli erityisen helppo lainalapsi, joka nukkui koko vahtikeikan ajan. :D Olin kyllä varautunut melkoiseen parkumiseen, mutta kun sitä ei tarjottukaan, niin melkein vähän harmitti. Olisi nimittäin ollut ihan kiva vähän sylitelläkin. <3

No tässä nämä tytön kanssa yhdessä askarrellut tonttuset nyt ovat. Neiti on huolehtinut liiman levityksestä, sekä silmien ja parran paikoilleen asetuksesta. Toisesta tuli pikkuisen kierosilmäisempi kuin toisesta, mutta suloisia ovat kumpainenkin. Toivottavasti pappa ja iskä näistä ilostuvat. Ihanaa isäinpäivää kaikille isille! <3

Te varmaan olette jo arvontamuistuksiin kyllästyneitä, mutta vielä kerta kiellon päälle. Kuvaa klikkaamalla arvontaan!