Nyt ulkoillaan - puutarhaprojekti etenee

Puutarhan kasvatusprojekti on edennyt täällä seuraavaan vaiheeseen ja kasveja on päästy jo ulkoiluttamaan. Projektin aiemmista vaiheista voit lukea enemmän täältä ja täältä.

On ollut valtavan antoisaa päästä lasten kanssa oikeasti konkreettisesti näkemään mistä se ruoka kasvaa ja miten siitä pienestä pussista voikaan tulla näin paljon tavaraa. :D Ja voitte uskoa, että täällä odotetaan melkoisen kieli pitkällään niitä punaisia kirsikkatomaatteja, joita toivottavasti saadaan reilusti ensi kesänä. Ovat nimittäin lasten yksi suurin herkku, siinä jää karkit ja jätskit kyllä kakkossijalle jos kirsikkatomaatteja latoo pöytään ja täytyy myöntää, että olen itsekin vähän samalla kannalla. Mikäs sen parempaa kuin makeat pienet tomaatit. Myös chilit ovat venyneet vartta jo oikein kivasti ja nekin ovat päässeet jo omiin yksiöihinsä ryhmäkommuuneistaan. Basilikat vielä odottelevat pienen hetken lisää kasvua, ennenkuin alan niitä koulimaan, myös ruohosipulit saavat hieman vankistua ennen isompaan astiaan tai avomaalle siirtoa. Nyt on kuitenkin päästy jo kivaan vaiheeseen, sillä kasveja saadaan jo ulkoiluttaa päivittäin ja näin ne sitten pikkuhiljaa vankistuvat ja tottuvat tuohon ulkoilmaan ennen virallista ulos siirtoa.

Yllätyksiä mahtui kasvutaipaleeseen, sillä krassit kokivat hieman kovia kun kissa pääsi niihin käsiksi ja mutusteli niistä melkein kaikki lehdet! Voitte arvata, että harmitti, itseni ja tyttöjenkin puolesta. Kissa sen sijaan näytti oikein tyytyväiseltä, olivat ilmeisen hyviä. Sen jälkeen krassit siirtyivätkin kissavapaalle alueelle takan päälle ja nyt nekin on koulittu jo omiin yksiöihinsä. Toivotaan, että siitä vielä virkistyvät, vaikka kovan koulutuksen saivatkin. Taimien määrä pääsi myös yllättämään. Kaikki istutukset tuntuivat itävän oikein erittäin hyvin ja pieniä taimipurkkeja on koti aivan täynnä. Olenkin valjastanut muutamia ystäviäni ottamaan osaa taimitalkoisiin ja sopinut lahjoittavani heidän hellään hoivaansa muutamia taimia. Saa nähdä kuinka taimet jaksavat kasvaa isoiksi ja mikä on prosentti siinä mikä kuinka moni selviää isoksi asti. Tällähetkellä tuntuu kuitenkin, että emme tarvitse noin neljääkymmentä kirsikkatomaatin tainta ja saman vertaa basilikaa. :D

Onneksi hankittiin tuo SALLADSKÅL -istutustarjotin, johon mahtuu melkoinen määrä taimia ulkoilemaan, ilman sitä en tiedä mihin oikein olisin nämä taimet sijoittanut, sillä ihan pelkästään pöydällä niitä ei voi pitää. Nuo SOCKER -kasvihuoneet ovat olleet myös oivallinen apu kasvien ulkoilussa ja muutenkin pitämään kissa poissa taimien kimpusta. Harmi vain, että ne krassit eivät mahtuneet enää näihin kasvihuoneisiin ja joutuivat kokemaan kovia.

Meillä on vihdoin myös terassilla hylly, sillä tuo HYLLIS -hylly sopii kuin nakutettu tuohon paikalleen ja säilöö myös kivan määrän tavaraa. Tuohon paikkaan on hyvä kesälläkin asettaa kasveja nauttimaan vähän varjoisemmasta kohdasta, sillä muuten kesäisin meidän terassi on melkoisen kuuma paikka. 

Mutta, jotta tämä postaus ei menisi ihan löpinäksi meidän jutuista, niin tähän loppuun haluaisin lisätä ihan oikeata asiaa teille. Ensinnäkin minä olen nyt joutunut nöyrtymään ja blogille on luotu oma Instagram-tili. Ja voi, että kun tunnen itseni niiiiiiin noviisiksi. Odotukset ovat korkealla, jotta tätä myöten saisin jaettua teille palasia elämästäni vähän helpommin kuin tämän blogin kautta. Ihan jo sillä, että välillä aika ei tahdo riittää postausten kirjoitukseen, mutta kuvia tulee otettua aina, koska kännykkä tuntuu kasvaneen kiinni käteen. Blogin instagramfeedin löydät nimellä valkoisenkodinkatriina. Yritän saada sivupalkkiin myös oman nappulan instagramille, mutta malttakaa hetki, kun noviisi opettelee.

Nyt kuitenkin seuraa pieni tärppi teille kaikille; kuvakisa, jonka palkintona arvotaan 5kpl 100e IKEA-lahjakortteja. Eli kuvaa millainen on sinun oma kaupunkipuutarhasi ja jaa kuva tunnisteilla #IKEAomasato ja #IKEAkaupunkipuutarha.

Lisätietoja kilpailusta löydän TÄÄLTÄ.


Yhteistyössä IKEA, osa kuvissa näkyvistä tuotteista on saatu blogikamppanjaa vastaan.

Koulintaa ja kesäunelmia

Muistatte varmaan meidän kasvatusprojektin, jota aloittelimme tuossa parisen viikkoa sitten. Kylvöjä on suoritettu ensimmäisten jälkeen vielä jonkin verran lisää ja onnekseni voin sanoa, että oikeastaan jokaisessa purkissa vihertää (paitsi siinä minkä onnistuin kastellessani heittämään nurinpäin lattialle). Keittiö on muuttunut melkoiseksi kasvihuoneeksi ja ruokapöytääkin on valjastettu avuksi. 

Mustasilmäsusannat ovat venyneet pituutta jo sen verran, että edessä on taimien kouliminen, eli siirtäminen hieman isompaan kasvualustaan. Siirsin nuo pienimpiin INGEFÄRA ruukkuihin, joiden punaisiin kylkiin olen ihan rakastunut. Saa nähdä mihin näiden kasvien kanssa oikein joudutaan, kun on aika siirtää kaikki taimet omiin isompiin kasvualustoihinsa. :D Olenkin joutunut opiskelupuuhiin tuosta koulinnasta, sillä edellisestä kasvatuskerrasta on jo vierähtänyt aikaa. Kokosinkin tähän muutaman hyvän muistisäännön niin muistin virkistykseksi itselleni, kuin ehkä auttamaan urakassa muita aloittelevia viherpeukaloita.

• Kun taimiin on ensimmäisten sirkkalehtien jälkeen kasvanut ensimmäiset "oikeat" lehdet, on oikea aika koulinnalle.

• Varaa taimelle jonkin verran edellistä suurempi ruukku.

• Nosta jokainen taimi varovasti mullasta esim. kynän tai pöytäveitsen avulla.

• Kylvä uusi taimi syvemmälle kuin edellinen, kuitenkin niin, että kaikki lehdet jäävät mullan pinnalle.

• Varmista, että taimien juuret ovat ilmavasti ja, että vesi ei pääse makaamaan niissä. 

• Pidä kuitenkin huolta tasaisesta kosteudesta ja riittävästä valosta. Sumutus on hyväksi, sillä sisätilat ovat yleensä hyvin kuivia.

• Aloita taimien lannoittaminen varovasti parin viikon kuluttua koulimisesta.

• Siirrä kasvit erittäin varovasti ulkotiloihin, sillä suora auringonpaiste ja kylmä viima vahingoittavat hentoja lämpimään sisäilmaan tottuneita taimia. Vielä ei siis ole kiire taimien ulossiirrolla, mutta hyvällä säällä niitä voi jo hetkittäin ulkoiluttaa. 

• Kasvihuone tai tai harso auttaa alkuun ulkoilutuksessa oikein mukavasti, meillä taimet saavat suojaa SOCKER kasvihuoneesta ulkoilun aikana. 

Mustasilmäsusannoiden lisäksi myös herneenversot ovat venyneet pituutta oikein kivasti. Nämä sisälle kylvetyt versot ajateltiin käyttää salaattien päälle leikattavina herkkuina. Varmasti jo ensi viikolla päästäänkin herkuttelemaan. 

Chilien koulinta on myös ajankohtainen viimeistään ensi viikon aikana ja saattaa olla, että tomaatit, ruohosipulit, basilikat ja krassitkin venyvät sieltä seuraavalla viikolla koulintakuntoon. Ainoastaan rosmariinit odottelevat vielä kylvettyinä jääkaapissa(!), sillä niiden kasvatusohjeessa kerrottiin, että ne tarvitsevat kylvön jälkeen kolmen viikon jääkaappijakson. Ihmeellistä on tämä kasvatuksen maailma. 

Vielä eivät ilmat ole oikein sallineet kasvien siirtoa ulos, mutta se ei tarkoita, että mieli ei mielisi ulos ja kesäsuunnitelmat terassin, sekä pihan suhteen ovat jo korkealla. Enkä usko, että olen suunnitelmieni ja unelmointien suhteen ainut. Onneksi kesähimoa voi tyydyttää (tai siis kasvattaa) mukavasti erilaisilla kesäisillä kuvilla terasseista ja puutarhoista. Itselleni todella odotettuina juttuina, joka kevät on jo pitkään ollut IKEAn kesäkuvaston kuvat. Ideat ja toteutus on niissä mielestäni todella onnistunutta, sellaista, että sieltä löytää jokaiseen makuun sopivaa ja kaikkiin budjetteihin istuvaa. 

 

* Yhteistyössä IKEA

Kasvatuspuuhissa lasten kanssa

Yhteistyössä IKEA

Aika moni läheisistäni tietääkin, että rakastan kasvien kanssa puuhailua, päiväunelmissani pyörii se unelmien puutarha ja tavaratalojen viherosastot saavat minut innostumaan, kukka- ja taimikaupoista puhumattakaan. Silti tästä huolimatta koen olevani melkoisen noviisi puutarhuri ja huonekasvitkin joutuvat paljolti pärjäämään oman onnensa nojassa. Mutta, kuinka ollakkaan sain erittäin mukavan yhteistyötarjouksen IKEAlta ruuan kotikasvatuksen merkeissä. Lasten kanssa on aina ihana puuhailla yhdessä tälläisiä juttuja, missä he pääsevät itse näkemään kättensä jäljet ja seuraamaan kasvun ihmettä ihan lähietäisyydeltä, näin myös ruuan alkuperä ei jää hämärän peittoon. Mikä sen mukavampaa kuin tarjota lapsille taatusti puhdasta, itse tuotettua ruokaa omalta terassilta tai puutarhasta. Lähdinkin siis vastaanottamaan haastetta oikein mielelläni.

Lapsista (ja minustakin) siementen istuttaminen ja mullan kanssa puuhaaminen oli todella mielekästä puuhaa ja sotkultakaan ei voitu välttyä, mutta ei annettu sen häiritä intoa. Meillä purkkeihin istutettiin tällä erää vihanneskrassia, chiliä, basilikaa ja terassia piristämään myös hieman kukkia, joista valikoimme mustasilmäsusannan köynnöstävän kasvutavan vuoksi. Lisää istutuksia on tarkoitus tehdä hieman lähempänä sitä aikaa, kun kasveja voidaan alkaa jo siirtää ulos. Multaa purkkeihin oli todella kätevä kauhoa GRÄSMARÖ puutarhasetin pistokauhalla ja siitä vähän saatiin kinaakin aikaiseksi, kuka on seuraavaksi kauhontavuorossa.

Ihastuin ikihyviksi punasavisiin INGEFÄRA ruukkuihin ja en malta odottaa, että saadaan nämä taimet riittävän isoiksi, jotta päästän niitä siirtämään istutusruukuista niihin. Mikä sen kauniimpi yhdistelmä kuin terrakotta, multa ja kaunis vihreä.

Aluksi hieman pelkäsin miten meidän kasvatusprojektin käy, kun taloudesta tosiaan löytyy noiden pienten ja ehtivien sormien lisäksi muutama karvainen hortonomi (ja sivuhuomautuksena tähän, että tässä en tarkoita tuota miestä). Mutta, tämä ongelma oli ratkaistu todella helposti SOCKER kasvihuoneella, johon kasvit saadaan turvaan innokkailta sormilta ja käpäliltä. Kasvihuoneella saadaan myös vähän aikaistettua taimien ulossiirtämistä. 

Itse olen joinakin vuosina istuttanut muutamia taimia esikasvatukseen, mutta nyt lasten kanssa valitsimme ennakkoluulottomasti kokeiluun vähän sitä sun tätä ja yllätyinkin siitä, miten erilaisia ohjeistuksia siementen istutukseen eri kasveilla on. Siemenpussien ohjeistukset kannattaakin siis lukea huolellisesti läpi, eikä vain laittaa kaikkea samaan aikaan ja samalla tavalla purkkeihin. Osaa siemenistä nimittäin pitää liottaa vedessä muutama tunti ennen istutusta, jotkin siemenet kaipaavat vain todella ohuen multakerroksen, toiset eivät multaa päälleen ollenkaan ja jotkin kasvit suositellaan esikasvattamaan vasta paria viikkoa ennen ulos siirtämistä, joten tarkkana saa todella olla.

Nyt odotellaan toiveikkaina taimien kasvua ja lämmintä kevättä, jotta päästään pian siirtämään hoidokkeja ulkoruokintaan. Vaikkakin vihanneskrassi erittäin nopeana kasvina ehtikin parissa päivässä kasvattaa jo pienet alut, niin muissa purkeissa vielä on hiljaista. Sitä ennen saadaan kuitenkin nauttia vähän vihreästä, sillä nappasin matkaan myös ihanan GARDENIA JASMINOIDES kukan, joka nuppuen auettua hurmaa huumaavalla tuoksullaan. Kukan sijoitin kauniin mudanväriseen MANDEL ruukkuun.

Murheenkryyni pihalla - apuja kaivataan!

Viime päivät on oltu aikalailla pihalla. Välillä tuntuu, että ihan yhtä henkisesti kuin fyysisestikin. Raskaudessa on melko raskas vaihe menossa ja kolotuksia on enemmän kuin tarpeeksi, mutta jospa se tästä vielä iloksi muuttuisi loppua kohden. Pihalla kun on oltu niin on tätä omaa pihaa tullut katseltua aika kriittisesti. Se on valitettavasti vielä kovin keskeneräinen siihen ajatellen mitä sen tahtoisi olevan. Pienihän se on kuin postimerkki, mutta ei se siitä isommaksi muutu päivittelemällä vaan siitä pienestä pitäisi sitten imeä kaikki ilo ja hyöty käyttöön mitä irtoaa. Lisäksi lapset kaipaisivat jotain leikkitoimintoja pihaan ja kieltämättä se helpottaisi kyllä minuakin, jos voisin puuhailla omassa pihassa samalla kun lapset leikkivät valvovien katseiden alla verrattuna siihen, että potkiskelen hiekkaa tuolla leikkipuiston laidalla. Meillä on ihan pikkiriikkinen muovinen hiekkalaatikko, joka ostettu esikoiselle, mutta kahdelle lapselle se on jo vähän alimitoitettu, saati sitten kun kolmaskin on mukana leikeissä seuraavana kesänä. 

Meillä on osa takapihasta kivetty pihakivetyksellä, joka on jatkumoa etupihalta asti. Kuten esim. tästä postauksesta käy ilmi. Takapihalla kivetyksen jälkeen alkaakin sitten se ongelma-alue. Kapea kaistale terassin päädyssä, jossa vähän ylijäämäsoraa, kaksi kaivonkantta, terassin alustaan (puuvarasto) kulku, pari pientä hedelmäpuuta ja lasten liian pieni hiekkalaatikko. Kerrassaan ihan kamalan näköinen ja erittäin epäkäytännöllinen paikka, joka pitäisi jollain ihmeellä taikoa viihtyisäksi ja katseenkestäväksi osaksi pihaa. Alueelle istutettiin nurmikko, samalla kun pidempi puoli pihasta sai siemenet pintaansa, mutta nurmikko ei vaan yksinkertaisesti toimi tuossa. Ensinnäkin sen leikkaus on erittäin haastavaa pienien nurkkien ja kolojen vuoksi ja se ei mitenkään peitä epätoivottuja kaivonkansia näkyvistä. Mutta, mitä nurmikon tilalle?! 

Olen joskus aiemmin ihastellut blogissani kuvin ihanaa pikkukivistä koostuvaa maankatetta, esim. täällä.  Se voisikin olla yksi mahdollinen päällyste tälle alueelle. Siihen kiven lomaan upottaisi esim. Kekkilän askelpolku-laattoja, niin näyttäisi kyllä aika kauniilta. En tiedä sitten kuinka hankalaksi alue osoittautuisi puhtaanapidon kannalta, sillä varmasti heinät ja koivuntaimet ujuttaisivat itsensä läpi kivikon, vaikka alla olisikin vahva suodatinkangas. Lisäksi kaivonkannet ja terassin reunusta pitäisi rajata jotenkin kauniisti. Tähän tarkoitukseen voisi ehkä ajatella jonkinlaisia istutuslaatikoita, joihin istuttaisi esimerkiksi heiniä tms. 

Toinen itselleni mieleen tullut mahdollinen päällysmateriaali olisi puu, eli kivetys jatkuisikin puisena terassina. Puisen terassin kanssa kuitenkin mietityttää se, että tuleeko materiaaleja pienelle alueelle vähän liikaakin. Eli ensin kivetty piha ja sitten puinen terassi... Lisäksi noille pienille hedelmäpuille pitäisi terassiin tehdä reiät. Toki puisessa terassissakin on huoltamista, jotta se pysyisi hyvänä pitkään, eli ihan huoltovapaasta alueesta ei tässäkään tapauksessa voida puhua. 

Sitten palataan siihen lasten leikkipaikkaongelmaan. Hieman isompi hiekkalaatikko siis nyt ainakin pitäisi hankkia ja isompi tyttö on jo pitkään haaveillut omasta leikkimökistä. Tuossa pihan kulmauksessa olisi kyllä juuri sopivasti tilaa sellaiselle ihan pienelle leikkimökille. Mutta, nämä kaikki pitäisi kuitenkin sijoittaa niin, että yleisilme ei olisi ihan sekasortoinen. Viime päivinä onkin siis googlen kuvahaku ollut lujilla, kun on etsitty jos jonkinlaista ideakuvaa. Mutta, jotta karu totuus ei pääsisi unohtumaan, niin katsotaan uudelleen kuvaa tämänhetkisestä tilanteesta. Hrr....

Vaikka nää kuvat onkin ihan kaameeta katseltavaa, niin pliis, yrittäkää nähdä millainen alue voisi parhaimmillaan olla ja kertokaa se mulle! ;D Eli nyt kaivataan niitä apuja ihan todenteolla. 

Tähän loppuun vielä vähän pihan pohjakuvaa, jonka olen joskus väkerrellyt. Istustuslaatikot pitää paikkansa, samoin mittakaava, noin suurinpiirtein. Kirsikkapuu ei tullut tuohon kohtaan, johon sitä alunperin suunnittelin, vaan mielessä hautui jo silloin, että jos sittenkin tuohon saataisiin pieni leikkimökki tyttöjä varten. 

Kasvimaakuulumisia

On pitänyt teille käydä kuvaamassa tuota kasvimaatakin, joka on jo alkanut mukavasti vähän näyttää siltä, että kasvun vauhtiin ollaan päästy. Kaikki istutetut siemenkasvit itivät, peruna on jo noussut aika mukavasti pintaan ja pieninä taimina ostetut yrtit ovat aika hyvin rehevöityneet, sekä mansikkamaalla on jonkin verran raakileita. Paljon ei ole tarvinnut kastella maata sillä siitä on luonto pitänyt tänä kesänä hyvin huolta. 

Mitä teidän kasvimaille kuuluu? Joko olette päässeet satoa nauttimaan?

Sappikipukohtaukset uusivat taas tällä viikolla ja lähdettiin tyttöjen kera mummolaan kun mies on jo palannut töihin. Ajatus kipukohtauksesta kun mies on poissa kotoa ja olen yksin lasten kanssa kotona ei tunnu kovin houkuttelevalta. Pääsin kuitenkin jo lääkäriin tästä vaivasta ja sain lähetteen leikkaukseen, eli jotain positiivistakin siis. Jospa vaivasta pääsisi siis vielä tämän vuoden syksynä kokonaan eroon.

Sateen jälkeen

Yhtenä kappaleena edelleen. Heitin toivon jo kankkulan kaivoon ja tyydyin kohtalooni. Eiköhän se pieni sieltä tule kun on tullakseen, vaikkakin äidin hermoja se kyllä raastaakin. Yllättäen heinäkuun helteiksi vaihtunut toukokuu ei silti ole sitä kaikista herkuinta näin viimeisillään raskaana ollessa. Eli siinä mielessä toivoisi, että enää ei tarvitsisi kauaa odotella. 

Viikonloppuna huhkittiin jälleen ulkona ja nyt on kasvimaat perustettu, kesähuone kalustettu ja ensimmäiset kukatkin terassilla. Olen ainakin yrittänyt mahdollisimman paljon olla ulkosalla ja jalkojeni päällä, jos tuo painovoima tekisi tehtäväänsä.

Käväisin rajun sateen jälkeisessä ihanan raikkaassa ja hapekkaassa ilmassa kuvaamassa muutaman kuvan viikonlopun saavutuksista. Sade teki hyvää koko puutarhalle. Jospa myös tuo nyt ihan joka paikan hetkessä peittävä koivun siitepöly saisi vähän sateesta siipeensä. Ärsyttävää, kun juuri eilen pesin kaikki terassikalusteet ja tänään ne olivat jälleen aivan keltaiset.  

Mummo ja pappa tulivat eilen illalla yllätysvierailulle ja toivat tulleessaan valtavankokoisen ja erittäin upean hortensian. Miten upealta se näyttääkään! 

Kirsikkapuu puhkesi tänään kukkaan! <3 Missä vaan luuraa kaikki pörriäiset?!

Istutimme muurikivilaatikkoon kaksi pionia, joista toisessa on jo oikein terhakkaat kukkanuput nähtävissä.

Myös pieni irlanninkataja pääsi kasvamaan muurikivipenkkiin ja taustalla ruukulla rajattuna oleva viiruhelpi näyttää myös tehneen kasvuspurtin talven jälkeen.

Kasvimaa sai tänään sellaisen sadekuuron niskaansa, että taidan jättää iltakastelut väliin. Nyt maassa on retiisiä, porkkanaa, pinaattia ja persiljaa. Yrittilaatikossa viinisuolaheinää, rucolaa, sitruunamelissaa ja ruohosipulia, sekä lipstikkaa. Mustissa saaveissa on kasvamassa perunaa ja taustalla näkyy myös pikkuinen mansikkamaamme. Katsotaan, saadaanko mitään kasvamaan kypsäksi asti vai kuinka käy. 

 

Sohvat jäivät vielä kiinnittämättä toisiinsa, joten ovat näemmä vähän vielä vinksin vonksin. Somisteitakaan ei tyynyjen ja viltin lisäksi vielä ole ulos kannettu.  Ja onneksi en ole tuonutkaan, olisivat suotta vaan olleet aivan siitepölyssä.

Sisätilat on nyt kyllä toistaiseksi ihan kokonaan seis, kun ilmat ovat näin upeat. Pikkuinen piha vetää puoleensa. Muilla samoja fiiliksiä?

Hyötypuutarhaa osa 2.

Hyötypuutarhasuunnitelmat ovat pikkuhiljaa muokkautumassa ihan todeksi. Autotallin sivusta on saanut päälleen maanpeitekankaan ja kuorikkeen, sekä kasvilavat on vihdoin saatu hankittua ja koottua. Eilen pääsimme aloittelemaan lavojen multausta, mutta sitten rankkasade yllätti meidät ja hommat piti jättää hieman kesken. Miten ärsyttävää se onkaan kun on hyvä buugi päällä niin jättää hommat niille sijoilleen. 

Äitienpäivänä käytiin hieman puutarhaostoksilla ja nyt istuttamista on odottamassa mm. mansikan taimet, perunat, yrtit ja vihannesten siemenet. Laatikot sopivat paikoilleen paremmin kuin ajattelinkaan ja peremmälle jäi tilaa aika reilusti, että jos vielä keksin jotain mitä haluan istuttaa niin se onnistuu. Toinen yrttilaatikko pitää vielä jossain vaiheessa hankkia, mutta en tiedä onko sen aika vielä tänä keväänä. 

Reipas pikku-apulainen oli minun ja miehen mukana hommissa koko ajan ja ehkä "hieman" hidasti omaa työskentelyäni keksimällä kaikkea muuta oheispuuhaa. Mutta, mukanaolo oli selkeästi hänellä todella tärkeää ja kova itku pääsi kun jouduttiin sisälle lähtemään.

Tuohon korkeampaan laatikkoon on siis ostettuna nyt pinaatin-, persiljan-, retiisin- ja porkkanansiemeniä. Matalempaan isompaan laatikkoon ostettiin 12 tainta Polka-mansikkaa ja pieneen yrttilaatikkoon tulee sitten sitruunamelissaa, viinisuolaheinää, rucolaa, ruohosipulia ja lipstikkaa. Eiköhän näillä siis päästä alkuun. 

Taaempana seinustalla vihertävät jo mukavasti nuo kaksi viherherukkaa ja kyllä pensasmustikkakin näyttää talvesta selvinneen, sille pitäisi vaan kaveriksi saada ainakin toinen mustikka. 

Näillä eväillä siis jatketaan ja palataan hyötypuutarha-asioissa asiaan uudelleen kun kasvit ovat paikoillaan ja kenties jo hieman röyhistyneetkin. Vinkkejä kaivataan edelleenkin kasvatusmielessä ja kertokaahan jos teillä on jotain uusia tai vanhoja hyväksi havaittuja kasvatettavia, eli mikä on teillä toiminut parhaiten tai sitten huonoiten, niin osaan vältellä.