Kasvatuspuuhissa lasten kanssa

Yhteistyössä IKEA

Aika moni läheisistäni tietääkin, että rakastan kasvien kanssa puuhailua, päiväunelmissani pyörii se unelmien puutarha ja tavaratalojen viherosastot saavat minut innostumaan, kukka- ja taimikaupoista puhumattakaan. Silti tästä huolimatta koen olevani melkoisen noviisi puutarhuri ja huonekasvitkin joutuvat paljolti pärjäämään oman onnensa nojassa. Mutta, kuinka ollakkaan sain erittäin mukavan yhteistyötarjouksen IKEAlta ruuan kotikasvatuksen merkeissä. Lasten kanssa on aina ihana puuhailla yhdessä tälläisiä juttuja, missä he pääsevät itse näkemään kättensä jäljet ja seuraamaan kasvun ihmettä ihan lähietäisyydeltä, näin myös ruuan alkuperä ei jää hämärän peittoon. Mikä sen mukavampaa kuin tarjota lapsille taatusti puhdasta, itse tuotettua ruokaa omalta terassilta tai puutarhasta. Lähdinkin siis vastaanottamaan haastetta oikein mielelläni.

Lapsista (ja minustakin) siementen istuttaminen ja mullan kanssa puuhaaminen oli todella mielekästä puuhaa ja sotkultakaan ei voitu välttyä, mutta ei annettu sen häiritä intoa. Meillä purkkeihin istutettiin tällä erää vihanneskrassia, chiliä, basilikaa ja terassia piristämään myös hieman kukkia, joista valikoimme mustasilmäsusannan köynnöstävän kasvutavan vuoksi. Lisää istutuksia on tarkoitus tehdä hieman lähempänä sitä aikaa, kun kasveja voidaan alkaa jo siirtää ulos. Multaa purkkeihin oli todella kätevä kauhoa GRÄSMARÖ puutarhasetin pistokauhalla ja siitä vähän saatiin kinaakin aikaiseksi, kuka on seuraavaksi kauhontavuorossa.

Ihastuin ikihyviksi punasavisiin INGEFÄRA ruukkuihin ja en malta odottaa, että saadaan nämä taimet riittävän isoiksi, jotta päästän niitä siirtämään istutusruukuista niihin. Mikä sen kauniimpi yhdistelmä kuin terrakotta, multa ja kaunis vihreä.

Aluksi hieman pelkäsin miten meidän kasvatusprojektin käy, kun taloudesta tosiaan löytyy noiden pienten ja ehtivien sormien lisäksi muutama karvainen hortonomi (ja sivuhuomautuksena tähän, että tässä en tarkoita tuota miestä). Mutta, tämä ongelma oli ratkaistu todella helposti SOCKER kasvihuoneella, johon kasvit saadaan turvaan innokkailta sormilta ja käpäliltä. Kasvihuoneella saadaan myös vähän aikaistettua taimien ulossiirtämistä. 

Itse olen joinakin vuosina istuttanut muutamia taimia esikasvatukseen, mutta nyt lasten kanssa valitsimme ennakkoluulottomasti kokeiluun vähän sitä sun tätä ja yllätyinkin siitä, miten erilaisia ohjeistuksia siementen istutukseen eri kasveilla on. Siemenpussien ohjeistukset kannattaakin siis lukea huolellisesti läpi, eikä vain laittaa kaikkea samaan aikaan ja samalla tavalla purkkeihin. Osaa siemenistä nimittäin pitää liottaa vedessä muutama tunti ennen istutusta, jotkin siemenet kaipaavat vain todella ohuen multakerroksen, toiset eivät multaa päälleen ollenkaan ja jotkin kasvit suositellaan esikasvattamaan vasta paria viikkoa ennen ulos siirtämistä, joten tarkkana saa todella olla.

Nyt odotellaan toiveikkaina taimien kasvua ja lämmintä kevättä, jotta päästään pian siirtämään hoidokkeja ulkoruokintaan. Vaikkakin vihanneskrassi erittäin nopeana kasvina ehtikin parissa päivässä kasvattaa jo pienet alut, niin muissa purkeissa vielä on hiljaista. Sitä ennen saadaan kuitenkin nauttia vähän vihreästä, sillä nappasin matkaan myös ihanan GARDENIA JASMINOIDES kukan, joka nuppuen auettua hurmaa huumaavalla tuoksullaan. Kukan sijoitin kauniin mudanväriseen MANDEL ruukkuun.

Meillä maanantaina

Meidän perheessä talvilomaviikko ei ole juuri näkynyt, muuta kuin sillä, että lasten harrasteet ja kerhot ovat tämän viikon katkolla. Onneksi ystäväperhe pääsi eilen kyläilemään niin lapset saivat kunnolla purkaa paineita pulkkamäessä. Itse en enää oikein taivu tuohon mäenlaskuun tai edes mahdu rattikelkan päälle niin, että ylettyisin vielä ohjaamaankin ja isompi tahtoisi tietysti juuri siihen hurjaan mäkeen minne en uskalla häntä päästää yksin laskemaan... Talvikelit heittävät melkoisia haasteita raskaana oleville, sillä jo yksin tuo lasten pukeminen ulkokeleihin alkaa muistuttaa melkoista urheilusuoritusta, jossa hikeä ja ajoittaisia kyyneleitä ei säästellä. Vaikkakin ulkona näyttää aivan ihanalta ja sää on viime päivinä suosinut en silti pistäisi pahakseni sitä, että kevät jo saapuisi mahdollisimman nopeasti. 

Maanantaisessa aamuisen auringon paisteessa otetut kotikuvat saavat siis tänään jatkoa ja ilman enempiä turhia turinoita, olkaa hyvät. 

Tyttöjen leikkikeittiö sai siirtyä ainakin toistaiseksi yläkertaan ja kasattiin sen sijaan tuollainen pieni pöytä piirtelyyn ja muihin leikkeihin. Löysin sen alelaarista hintaan 6 euroa, päällä oli aika kaamea sininen maali, joka sai sitten pintaansa punapilkullisen vahakankaan, nyt tyttöjen joululahjatuolit sopivat aika hyvin säyv sävyyn.

Vihreän kaipuu

Juuri tänään se iski, kun katselin kylmän kaunista lumista maisemaa. Sisuksiin iski vahva kaipuu vihreään. Kun kerran sitä ei ulkoa löydy, pitäisi sitä tuoda sisätiloihin. Inspiraation lähteenä toimi Stadshemin kauniit asuntokuvat, jotka oli useimmiten kuorrutettu kauniilla vihreällä. 

Meillä vaan ikävä kyllä nuo kissat rajoittavat tietynlaisia viherkasveja ja leikkokukkia, joten tehtävä ei tule olemaan helppo. Viikonloppuna kuitekin on "pakko" päästä viherkasvikaupoille. Kuume on kova.

Miten teillä? Innostaako luminen maisema haalimaan vihreää kotiin piristeeksi?

Kuvat: Stadshem

Kattaus napaketun päällä

Eilen meillä juhlittiin  perinteisesti pikkujouluja ja miehen syntymäpäivää perheen kesken 14 hengen voimalla. Kokkailin meille pikkujouluksi mm. kinkun, bataattilaatikkoa pekaanipähkinäkuorrutteella, ruusukaalia pekonilla, parsakaalisalaattia, luumukastiketta ja jälkiruuaksi riisipuuroa kera rusinasopan. Koristeluun ei tänä vuonna riittänyt puhtia ihan yhtä paljon kuin edellisinä vuosina, liekö tuo kasvanut lapsimäärä vähän rajoittanut sitä vapaata aikaakin... 

Tänä vuonna pöytään ei kuitenkaan päässyt valkoista liinaa, vaan asetin siihen viime jouluksi ostamani Marimekon napakettu-kankaan. Jotenkin tuntui, että pelkkä liinan vaihdos teki kyllä tehtävänsä ja kattaus näytti jotenkin paljon raikkaammalta. Ensi vuonna tarvitsee yrittää keskittyä hieman enemmän tähän koristelupuoleen, jos vaan saisi taiottuja lisätunteja päivään. 

 

Muistelmia jouluisista kattauksista

Täällä on painittu univajeen kanssa, sillä tytöt ovat vielä kipeinä ja yskivät öisin kovasti. Eihän siinä sitten saa kukaan nukutuksi ja tuntuu itsestä tosi kurjalta, kun yskä tulee kovina puuskina. Viikonloppuna pitäisi järjestää perinteiset pikkujoulut perheelle ja vielä ei mitään suunnitelmia ole tehtynä. Kinkku sentään on ostettu ja sulamassa, mutta oikeastaan mitään muuta ei ole valmiina tahi edes mietittynä, joten loppukirin paikka olisi melkolailla nyt paikallaan.

Kokoanpa tähän muutaman edellisen vuoden kattauskuvia, jospa niistä irtoaisi jonkinlaista inspiraatiota, mihin tänä vuonna päädytään. Saattaapi olla, että pöytäliina on jotain muuta kuin valkoista. ;)