Hoitoalusta

Mainitsin viime postauksessani, että lauantaina kävimme ostamassa muutamia vielä puuttuneita tarvikkeita tulevaa vauvaa varten. Uusi hoitoalusta oli kyllä mielessä, sillä vanha ehti päästä jo aika huonoon kuntoon Pikku-A:n käytössä. Mielessä ei kuitenkaan ollut mitään sen kummempaa mallia, kunnes sitten törmäsin tähän Färg&Formin Moln kuosiseen alustaan kauniissa harmaassa sävyssä. Onhan sillä hintaa tuplaten useimpiin malleihin verrattuna, mutta kun tuo toisaalta on silmissä ja esillä useita kuukausia, niin miksei sitten pikkuisen panostaisi ulkonäköönkin samalla. Kuitenkin tämän toisen pienokaisen kanssa on vielä toistaiseksi päästy huomattavan paljon halvemmalla kuin esikoisen, jolle piti tosiaan ostaa ihan kaikki tarvikkeet alusta alkaen. 

Oli jotenkin juhlavan nostalginen hetki kun tuon alustan tuohon tasolle nostin ja asettelin kaappeihin pumpulipuikkoja, sekä vanulappuja. Meille siis oikeasti on tulossa pieni vauva ihan minä päivänä hyvänsä. Laskettuun aikaan toki on vielä pari viikkoa, mutta mielessä on ollut jo pitkään, että vauva olisi tulossa ennen sitä. Mistä lie kumma fiilis johtua. Toki kun asiaa mielessäni pyörittelen, niin eiköhän siinä sitten käy niin, että mennäänkin pari viikkoa ylitse. Oli miten oli, h-hetki lähestyy vääjäämättä koko ajan. 

Huomenna vielä päivällä neuvolakäynti ja sitten saadaan aloittaa vapun vietto. Neitonen ainakin on varmaan viimeisen viikon verran odottanut sitä päivää kun paistetaan munkkeja ja muistanut joka aamu kysyä, että joko tänään. Eilen kävivät iskän kanssa ruokakaupalla ja etsivät samalla hieman jotain vappurekvisiittaa kotiin. Ilmapallot ja serpenttiinit odottavat siis huomista, vaikka millään niistä ei nuo pienet kädet malttaisi pysyä irti. Pienestä sen ilon voi siis löytää. Joten jospa vaavi nyt ainakin pari päivää malttaisi pysyä sisuksissa, että saadaan tämä niin paljon odotettu vappu vietettyä ensin. 

PS. Lisää ideoita kaivataan eiliseen postaukseen viitaten. 

Ideoita ruokatilaan?

Viikonloppu sujahti taas ohitse ihan ennätysvauhtia. Niin siinä aina käy kun on paljon mukavaa tehtävää. Lauantaina käytiin hoitelemassa muutama viimehetken hankinta vauvaa varten ja sunnuntaina vietettiin kummipojan syntymäpäiväjuhlia. Ei siis hassumpi kokoonpano viikonlopulle.

Kotona katseet on melkein kokonaan käännetty toivottavasti piakoin saapuvaan vauvaan ja ulkotiloihin. Aurinkokin on niin mukavasti helotellut viime aikoina, joten puutarhasuunnitelmat ovat olleet kovasti mielessä, mutta toteutus vielä vähän ontuu. Ehkäpä nyt pitkänä viikonloppuna saisi jotain asioita eteenpäin silläkin osa-alueella. Ellei sitten vaavi päätä pyrkiä maailmaan juuri silloin. 

Vappua aiotaan juhlistaa kotosalla ja melko maltillisesti perheen parissa. Jos tuo sääennustus nyt pitää paikkansa niin luultavimmin myös sisätiloissa. Onneksi on simaa tulossa ja munkkitaikinaankin löytyy ainekset. Eipä kai sitä muuta osaa juuri nyt kaivata. Vapputorit kierretään siis tänä vuonna kaukaa.

Asiasta kukkaruukkuun ja postauksen kuvitukseen. Tässä olen mielessäni pyöritellyt tätä ruokatilaamme ja jotain mistä en nyt ole aivan varma niin tahtoisin siinä muuttaa. Isompia kalustemuutoksia kun ei tällä hetkellä kuitenkaan ole suunnitelmissa, niin luulisin, että esimerkiksi tuo verhopuoli voisi olla pienen tuuletuksen puutteessa. Ei sillä, että näissä nykyisissä olisi itsessään jotain vikaa, mutta jotenkin sitä vaan tiedättekö kaipaisi jotain uutta. Pitäisikö sitä vaihtaa väriä, mallia vaiko mitä...? 

Oma pää tuntuu tällä hetkellä hieman jumittavan, liekö tästä loppuraskaudesta johtuvaa vai mitä, mutta en jotenkin saa kiinni siitä mitä se voisi olla. Olen aiemminkin saanut teiltä lukijoilta niin mahtavia ideoita, joita on voinut sitten itse vaikka hieman jatkojalostaa tai muokata, että ajattelin kokeilla kepillä keväistä jäätä ja kysyä, että mitä sinä tekisit toisin? Saa siis ideoida. 

Kesäkalusteet tuulettumaan

Tänään puuhailtiin iltasella hieman tuolla takapihalla. Pihakalusteet on taas valjastettu käyttöön pressujen alta ja kellarista, osa vielä vaatii pientä pintapesua, mutta nyt ollaan jo aika mukavalla mallilla. Neidin hiekkalaatikkokin on vihdoin sulanut ikiroudastaan ja leikit voi siis jatkua myös kotipihalla. Hedelmäpuiden ympäriltä riisuttiin myös vihdoin nuo verkot ja nyt nuo puiden alle viime syksynä istuttamani krookukset saavat vähän paremmin loistaa. Huomasin samalla, että viime talvena epäonnisesti jäniksien napostelemaksi päätynyt pilariomenapuu, ei näemmä sittenkään ole tainnut kärsiä ihan hirmuisesti, sillä näyttääpä se ainakin silmuja vielä puskevan. Olin sen puolesta jo aivan luovuttanut ja valmis viskaamaan sen kompostiin, mutta taitaa sille täytyä antaa sitkeydestä iso plussa. 

Pihan viimeistelysuunnitelmat käyvät kuumina, mutta saa nähdä mitä saadaan aikaiseksi ennen vauvan syntymää ja niissä jälkimainingeissa, sillä tänään olisi vihdoin vähän kuin se virallinen lupa saapua maailmaan. Olen ollut pitkään sitä mieltä, että vauva saapuu varmasti hyvissä ajoin, mutta mitä lähemmäs tuo laskettuaika tulee, niin sitä enemmän mielessä käy ajatus, että entäs jos mennäänkin ylitse ja reilusti. Nyt alkaa tosin ne vauvan vaatteet olla jo suuremmalta osin pestyinä ja kaapissa odottamassa. Oma sairaalakassi on kylläkin edelleen pakkaamatta ja vauvan sängystäkin pehmusteet ja lakanat odottavat pesemistä. Tottakai vielä miljoona muutakin asiaa pitäisi tehdä ennenkuin pienen sopisi saapua, mutta jotenkin en ole ottanut tällä kertaa kovaa stressiä näistä asioista. Ehkä en maailmaa saa valmiiksi ennen vauvan syntymää kuitenkaan vaikka yrittäisinkin. 

Tuo terassihan meillä odottaa edelleen sitä päällystystä. Annoin kyllä miehelle jo ukaasit, että ennen ristiäisiä pitää terassissa olla lautaa päällä. ;) Tästä tulikin mieleeni, että tuo aikoinani kokoama Terassimateriaalien yhteenveto -postaus, on näin keväisin ehdottomasti se blogin luetuin kirjoitus. Vaikkakin tuo tekemäni yhteenveto on melko suppea, niin kommenteista löytyy kyllä todella hyviä kirjoituksia puoleen ja toiseen jos mietityttää mikä olisi se itselle sopivin terassin pintamateriaali. Eli sopii käydä kurkkimassa ja lisää kommentoimassa. :)

Olisiko näistä työtuoliksi, apuja?

Lupailinkin teille jo tuossa olohuoneen uutta Stringhyllyä esitellessäni kirjoitella uutta postausta työpöydän eteen sopivan tuolin etsinnästä. Koska työpöydän ääressä ei ole tarkoitusta viettää aikaa useita tunteja kerrallaan, ei liene aiheellista lähteä miettimään tuoliksi ihan perinteistä työtuolia, vaikkakin se ergonomian kannalta varmasti olisi se paras ratkaisu. Koska  olen tälläisissä asioissa valmis jonkinverran kärsimään juuri sen oikean ulkomuodon vuoksi, niin keskitynkin tuolin etsinnässä lähinnä vain juuri sen oikean ulkomuodon etsintään ja ehkäpä myös tuo työpisteen sijainti olohuoneen välittömässä läheisyydessä saa minut kiinnittämään enemmän huomiota juuri tuohon ulkonäköseikkaan. Toki mukava istuttavuus on myös erittäin hyvänä kakkosena listalla, eli sitäkään ei ole tarpeellista täysin unohtaa.

Jonkinlaisen selailun varteenotettavien nettikauppojen valikoimasta tehneenä, listalle nousi muutama tuoliehdokas. Kävi vain niin, että näissä ehdoikkaissa kaksi tuolia on saman tuolin toisinto, hieman erilaisilla jaloilla tosin. Nyt kun tuo työpiste on niin kivan ilmavan oloinen, niin tuntuisi hyvältä jatkaa samaa linjaa valkoisella tuolilla. Toisaalta musta toisi mukanaan melkoisesti kontrastia ja tuoli pomppaisi taustastaan oikein hyvin esiin. Silti ainakin tällä hetkellä valkoinen väri tuolissa on vahvoilla. 

Olisikin hauska kuulla teiltä käyttökokemuksia kyseisistä tuoleista ja niiden istumismukavuudesta. Toisaalta taas myös kiinnostaa kuulla mikä teidän mielestänne olisi ihan puhtaasti ulkonäön puolesta oma valintanne.

1. Hay About a Chair -tuoli valkoisella istuinosalla ja tammenvärisillä jaloilla 234,-
2. Muuto Nerd -tuoli harmaa 349,-
3. Hay Hee -tuoli musta 169,-
4. Hay About a Chair valkoinen istuinosa ja metallijalka 322,-
5. Artek Aalto 69 -tuoli  valkoisella laminaatti-istuinosalla 305,-

Itse mieltäisin näistä tuoleista mukavimmaksi istua tuon Hayn About a Chairin, vaikkakaan en ole ihan varma olenko kyseisessä tuolissa koskaan edes istunut. Tässä tuolissa tykkään ihan hirmuisesti molemmista versioista, mutta ehkäpä tuossa metallijalkaisessa versiossa on jotakin yhteneväisen kevyttä kuin tuossa itse hyllykössäkin. Muuton Nerd -tuoli on aika hauska uusi tuttavuus ja tuo harmaa väri on hauskan erilainen vaihtoehto. Hayn Hee -tuolin istuinmukavuutta hieman epäilen, ainakin työpöytäkäytössä, mutta tässä tuolissa olisi myös vähän tuota samaa keveyttä kuin Stringissä, tässä tuolissa myös tuo musta väri olisi mielestäni se oikea valinta. Sokerina pohjalla tuo klassikko eli Aallon 69 -tuoli. Voisin kuvitella vaalean koivunsävyn istuvan valkoisen hyllyn viereen aika mainiosti. 

Kuvat/images: Finnish Design Shop, Länna Möbler

Rentoilua

Olipa kertakaikkisen upea pääsiäinen. Ihanat ilmat suosivat meitä ja mummolassa oli niiiin leppoisaa. Päivät tuli vietettyä lähinnä ulkosalla, auringossa istuksien, puuhaillen ja grillaillen. Välillä kamerakin kulki matkassa mukana.

Tyttö oli ihan täpinöissään pääsiäisaamuna kun suklaamunia oli piiloteltu pitkin mummolaa ja niitä etsiskellessä kuluikin tovi jos toinenkin. Lähimetsä oli sinisenään sinivuokkoja, samalla reissulla törmättiin pieneen sammakkoon (jota pelättiin yhdessä tytön kanssa melkein yhtä paljon). Mummolan hiekkalaatikkokin valjastettiin talven jäljiltä jälleen tositoimiin. 

Tälläisiä pidennettyjä viikonloppuja voisi olla vähän enemmänkin. <3

Koristeltu ohra

Minä olen torstaista asti kärsinyt vatsataudista ja olo ei ole ollut se paras mahdollinen. Facebookia seuraavat lukijat jo asiasta olivatkin tietoisia, sillä postailin kuvan minun lääkityksestäni tähän vaivaan. ;) Onneksi nyt jo näyttää paljon paremmalta ja jaksaa taas jotain muutakin kuin vain huilia. Eilen jo vähän uhmasin tautia ja suunnistettiin pienelle lähipuistokierrokselle miehen ja tytön kera. Onneksi puistoissa oli paljon penkkejä, sillä välillä kyllä päässä (onneksi ei mahassa) pyöri sen verran mallikkaasti, että oli pakko etsiä istuinta alle. Onni onnettomuudessa on ollut se, että ainakaan vielä kukaan muu perheestä ei ole kärsinyt vastaavista oireista. Pisti hieman mietityttämään, että onko pikkuhiljaa lähenevä synnytys aiheuttamassa ihmeellisiä oireita, vai olenko sitten jostain vain epäonnekseni onnistunut tuollaisen viruksen nappaamaan. 

Samassa facekuvassa vilahti myös tuo tytön koristelema pääsiäisohra. Hieman laittoi hymyilyttämään tuo tytön koristelutyyli, sillä ohra-astia sai päälleen ihan kaikki puput ja tiput mitä laatikosta löytyi. No eipä jäänyt ainakaan vajaaksi koristelut. :D

Ihanaista pääsiäistä kaikille! <3

Olohuoneen uusi työpöytä

BLOGIYHTEISTYÖ | Lupailinkin teille jo viime viikolla uusia kuvia pienen sneakpeakin lisäksi ihan uudesta tulokkaasta. Saatatte nimittäin muistaa, että mieltäni on sisustuspuolella viime aikoina askarruttanut tietokoneen sijoittelu. Konehan sijaitsee tällä hetkellä yhdistetyssä vieras/työhuoneessa, mutta nyt kun perheeseen on tiedossa lisäystä niin tuosta huoneesta pitäisi rakentaa sopiva vauvanhuone, eikä konetta siis siellä enää sopisi pitkään pitää. Ihan käytännön syistä päädyimme ratkaisuun, että tietokone siirretään toistaiseksi olohuoneeseen. Tuossa ensimmäisessä kerroksessa kuitenkin vietetään tulevaisuudessa aina vain enenemässä määrin aikaa, sillä pienen nyytin kanssa ei tahdo lähteä kapuamaan jatkuvasti portaita alas- tai ylöspäin, varsinkin kun pitäisi vielä pitää vauvan lisäksi silmällä tuota Neiti Näppärää. 

Mitään ihan tavallista tietokonepöytäratkaisua en olohuoneen nurkkaan halunnut, vaan sen piti olla jotain sellaista, joka on kivannäköinen, toimii ilman konettakin ja on helposti muunneltavissa eri käyttötilanteisiin ja -kohteisiin. Kuinka ollakaan sain kivan mahdollisuuden lähteä kokeilemaan Ostohyvitys.fi palvelua heidän sponssaamansa 100 euron turvin ja lähdinkin selailemaan 129 suositun verkkokaupan joukosta sitä juuri tähän hetkeen sopivaa.

Valinta ei loppujenlopuksi ollut vaikea vaan päädyin päädyin käyttämään palvelua tilatessani meille Finnish Design Shopista String-hyllykokonaisuuden. Maksaessani hyllyistä 295,80 e (sattuivat olemaan vielä mukavasti kampanjahintaan ja edullinen hinta selittyy myös sillä, että epähuomiossa tilasin ensin vain yhden sivuseinän), sain Ostohyvitykseltä takaisin 10,82 e, eli ei ollenkaan hassumpi diili.

No mikä Ostohyvitys.fi sitten oikein on?

Ostohyvitys.fi on suomalainen verkkopalvelu, jonka avulla käyttäjät voivat kerätä ostohyvitystä verkko-ostoksista. Eli tekemällä verkko-ostoksesi Ostohyvitys.fi-palvelun kautta, säästät ihan selvää rahaa. Palvelu ei siis tarjoa ostohyvitykseksi mitään ostoseteleitä käytettäviksi tiettyihin yrityksiin, vaan saat ostoksistasi takaisin omalle tilillesi ihan riihikuivaa rahaa. Ostohyvityksen määrä on joko prosenttiosuus ostostesi loppusummasta tai kiinteä euromäärä, ihan kauppiaasta riippuen. Palveluun liittyminen on myös täysin ilmaista. Muistettava seikka on kuitenkin se, saadaksesi bonukset verkko-ostoksistasi sinun pitää kirjautua sisään Ostohyvitys.fi-palveluun ja klikata haluamaasi verkkokauppaan Ostohyvitys.fi-verkkosivujen kautta. Itse tilaus hoidetaan kuitenkin verkkokaupassa ihan normaaliin tapaan.

Ostohyvitys.fi-palvelu tahtookin tarjota nyt kaikille Valkoisen Kodin -lukijoille, jotka liittyvät palveluun oheista linkkiä käyttäen 5 euron alkubonuksen. Eli saadaksesi tuon viisi euroa sinun pitää kirjautua käyttäjäksi tästä linkistä. 

Nyt palanen tuota klassikkohyllykköä on siis koottuna olohuoneessa. Tietokonetta en vielä ole pöydälle siirtänyt, sillä odottelen vielä hetkenaikaa jos se lottovoitto osuisi kohdalle ja saisin pöydälle kantaa joko iMac:n tai MacBook Air:n. Tai sitten edes jonkin muun merkkisen kauniin kevyen kannettavan koneen. Luulenpa vain, että totuus on kohdattava jossain vaiheessa ja vanha kone siirrettävä uudelle paikalleen.  

Työpöytä kaipaa eteensä myös arvoistaan työtuolia, mutta siitä lisää ihan omassa postauksessaan. Tällä hetkellä työtuolin virkaa toimittaa tuo Baby Rocket, mutta kaipaan paikalle selkänojallista tuolia. Ja yrittäkää muuten sulkea silmät tuolta johtohässäkältä tuolla tason alla. Tuo WLAN-verkon laajennin on muuttamassa uuteen paikkaan ihan lähitulevaisuudessa.

Sitruunaneliöitä ja perunanarsissi

Tänään saatiin illalla oikein mukavia ja odotettuja vieraita kyläilemään. Harmillista miten hankalaa on lapsiperheiden välillä sopia vierailuja keskenään, kun yleensä jomman kumman lapset/lapsi on ollut kipeänä tai sitten harrasteet lyövät kapuloita rattaisiin. Ovatko muut huomanneet samanlaisia ongelmia?

Leivoin vierahille Pirkka-lehdestä jo muutama viikko sitten bongaamiani Makeita Sitruunaneliöitä ja olivathan ne kyllä ihan maistuvia. Itse olen tuollaisen kirpeän ja makean yhdistelmän suuri ystävä, joten ainakin minun suuhuni passasivat paremmin kuin hyvin. Tosin itse leikkelin piirakasta ehkä vähän turhan tuhteja paloja, pienempikin määrä nimittäin riittää tyydyttämään makeanhimon.

Ohje on alunperin peräisin täältä. Ja Pirkka-lehden mukaan se kuuluu näin:


Pohja
120 g voita
1 1/2 dl fariinisokeria
2 1/2 dl kaurahiutaleita
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa

Täyte
1 prk kondensoitua makeutettua maitoa
3/4 dl sitruunamehua
2-3 tl sitruunan raastettua kuorta



Sekoita pehmennyt voi ja fariinisokeri. Lisää joukkoon kaurahiutaleet, vehnäjauhot, leivinjauhe ja suola. Sekoita taikina murumaiseksi seokseksi. Voitele piirakkavuoka ja painele hieman yli puolet muruseoksesta vuoan pohjalle. Sekoita kondensoitu maito, sitruunamehu ja sitruunankuori kulhossa. Kaada täyte vuokaan pohjan päälle ja ripottele loput taikinasta täytteen päälle. Paista 175 asteessa 20-25 minuuttia.

Minä kyllä totesin, että tuo 20-25 minuuttia ei tortulle riittänyt vaan pidin sitä uunissa vielä jonkinverran pidempään. 

Muuten, mä olen ihan ihastunut. Nappasin kaupasta mukaan viikonloppuna perunanarsissin, kun edelliset tasetit alkoivat vedellä viimeisiään ja voi ei mikä söpöläinen se on ja ennenkaikkea mikä tuoksu siinä onkaan! Ah. 

Pääsiäisruohoa

Täällä aletaan pikkuhiljaa viritellä pääsiäistunnelmaa. Tytön kanssa istutettiin pääsiäisohrat perjantaina, sitten vielä jännitetään saadaanko mitään kasvua aikaiseksi pääsiäiseksi. Tänään käydään pikkuisen virpomassa. Neiti on harjoitellut ahkerasti virvontalorua. Tosin hieman omin sanoin, vitsan tilalle kun tulee lorussa aina pitsa. :D Taitaa olla tuo vitsa vähän oudompi sana.

Tuo istutuspuuha vaati kyllä melkoista keskittyneisyyttä, kuten kuvista voi havaita.

Loppuun vielä vaadittiin, että äiti kuvaa pienen pomppivan tipun blogiin. Kun se on kai niiiiin söpö. No onhan se.

Iloista palmusunnuntaita! <3

Raskausaikaani

Masukuvia on toivottu useampaankin otteeseen, mutta ovat vaan aina jääneet ottamatta. Tänään kuitenkin passitin miehen kameran taakse ja napattiin edes muutama kuva muistoksi. Itse kun en oloani tunne ollenkaan luontevaksi kameran edessä, eikä minusta kyllä mitään muotibloggaria varmaan saisi vaikka miten yrittäisi. Ajattelin kirjoitella teille ja miksei samalla vähän itsellenikin muistoksi pientä yhteenvetoa tästä raskaudesta. 

Masunkasvatusprojekti on jo aika hyvällä mallilla ja laskettuun aikaan ei ole enää montaa viikkoa. Tuntuu, että tässä toisessa raskaudessa vatsa on kasvanut isommaksi ja erimuotoiseksi kuin ensimmäisessä tai ainakin vatsan kasvu alkoi melkein saman tien, kun olin raskaustestin tehnyt. Kai sen valmiiksi venyneen pötsin oli sitten helpompi venyä uudelleen. Vatsa on siis melko iso, mutta käyrillä mennään silti. Alkuraskaudessa mentiin aikalailla samalla kaavalla kuin ensimmäistä odottaessa. En siis juurikaan kärsinyt pahoinvoinnista ja pytylle asti ei siis tarvinnut mennä kertaakaan, tosin sellaista etovaa oloa kesti sen ensimmäisen kolmanneksen, mutta itselläni siihen auttoi kun muisti napostella säännöllisesti jotakin. Oma herkkuni alkuraskaudessa oli mandariini ja niitä kuluikin melkoinen määrä. 

Puolivälissä raskautta kävin sokerirasitustestissä ja arvot näyttivät, että raskausdiabeteshän se minulla on. Sain siis tarkat ruokaohjeet ja jouduin mittailemaan sokeria alussa viikon verran neljästi päivässä. Ilmeisesti minun tapauksessani kyse oli kuitenkin melko harvinaisesta väärästä hälytyksestä ja nuo korkeammat arvot rasitustestissä luultavimmin johtuivat juuri silloin päällä ja pahimmillaan olleesta flunssasta, koska kotimittailussa arvot pysyivät jatkuvasti hyvinä. Edelleenkin satunnaisissa mittauksissa arvot ovat aivan normaalit. Eikä siis tuolle raskausdiabetekselle tarvinnut antaa enempää ajatusta. Tosin olen kyllä hieman enemmän nykyään tarkkaillut mitä suuhuni laitan. Itselleni tärkeää tuntuu olevan tuo säännöllinen ruokarytmi jossa ei ruokailulla tule pidempää taukoa kuin 3 tuntia, sillä näin olo pysyy hyvänä ja nälkä ei koskaan kasva liian suureksi. Kyllähän tuo testitulos minut melkolailla säikähdytti ja pelkäsin todella kovasti, että olen aiheuttanut vauvalle pysyvää haittaa omilla elämäntavoillani. 

Viimeisellä kolmanneksella olen ollut selvästi väsyneempi kuin aiemmin ja sainkin määräyksen lisäraudalle. Olo onkin melkoisen erilainen kuin esikoista odottaessa jolloin oloni vaan tuntui parantuvan loppua kohti. Nyt tuntuu, että ihan tavallinen ruokakauppakäynti on jo melkoinen suoritus ja isommat shoppailuturneet on kyllä saanut jättää mielestään. Pelkät kotityöt saavat olon heikoksi ja lepoa pitää ottaa useasti. Ei siis jaksa seisoa, kävellä eikä istua, mutta en silti valita. Onhan sisälläni jotain ainutlaatuista. 

Pienen pelonhäivähdyksen viime aikoihin on tuonut se seikka, että vauva tykkää majailla masussani selkä minun selkääni vasten ja hän on jo hyvin syvällä lantiossa. Toivon kovasti, että hän sieltä vielä kääntyisi otollisempaan synnytysasentoon. Lisäksi tässä asennossa vauvan jo melko kovat potkut osuvat suoraan palleaani ja se saa hengen välillä salpautumaan. Tilaahan masussa olisi vielä hyvin kääntyä, mutta pelottaa, että tämä asento on vauvalle se "paras", eikä siis suostu enää kääntymään.  

Tänään kävimme tutustumassa TAYSiin synnytyssairaalana. Vaikka olenkin 2011 käynyt samaisessa sairaalassa tyttömme synnyttämässä oli minulle melko sumuista nuo synnytyssalit ja samalla valaistui monta uuttakin, viimekerrasta muuttunutta asiaa. Hassua miten voin muistaa synnytyksen todella tarkasti, mutta kaikki se miten sinne saliin on päästy on ihan sumun peitossa. Harmi vain, että meitä oli niin mielettömän iso joukko tuolla tutustumisessa, joten emme päässeet itse saleihin tutustumaan. 

Näin toisella kertaa voin sanoa jo melkein odottavani innolla synnytystä. Ensimmäisellä kerralla kun ei tiedä yhtään mitä oikeasti on odotettavissa, mutta nyt osaan ja tiedän jo monta asiaa paljon paremmin. Meilläkään kun ei tuo ensimmäinen kerta mennyt ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, vaan jotain jäi hampaankoloon. Pienen varjon vaan nyt tähän on luonut tuo vauvan avosuinen tarjonta. Olen nimittäin kuullut oikeastaan vain huonoja kokemuksia tästä avosuisesta tarjonnasta synnytyksessä. Keskiviikkona meillä on kuitenkin neuvolalääkärin aika, joten toivottavasti saan peloilleni sieltä jotain helpotusta. Muita kohtalotovereita?

Sneakpeak

Ah, pieni hetki omaa aikaa näin alkuillasta on melkoista luksusta. Mies lähti tytön kanssa muskariin, heidän yhteiseen harrastukseensa, isä-tytär-aikaa ilman äitiä. Päivän työt on melkolailla paketissa, tosin ne vauvanvaatteet odottavat edelleen pesua tuolla kodinhoitohuoneen tasolla. Olen vaan tällä viikolla viimein uskaltautunut pesemään pois käytöstä talvellisia toppatakkeja ja lisäksi on tietysti ollut se kaikki muu normaali pyykki (miten ihmeessä sitä tulee niin paljon?!), niin ovat edelleen odottavalla kannalla. 

Kotona saatiin eilen koottua jotain jo piiiitkään himoittua ja kaivattua. Tänään olenkin yrittänyt harrastaa hieman kömpelöitä somistusyrityksiä, mutta katsotaan ja kuulostellaan mikä alkaa näyttää oikealta. Aiheesta kuitenkin lisää lähipäivinä, kunhan saadaan ulkonäköasioita enemmän mallilleen. Voittekin sillä välin arvailla mitä ja minne. ;)

Nyt hetkeksi sohvalle ja Gossip Girliä pyörimään. Aivot narikkaan siis ja jaloille kaivattua lepoa. Tuntuu, että tällä hetkellä mitään ei jaksa pitkäänsä. Ei jaksa istua, ei jaksa seistä, eikä jaksa kävellä, mitä jää siis jäljelle?

Yllätysjuhlat

Koin viikonloppuna melkoisen yllätyksen sillä olin lauantaina täysin pahaa aavistamattomana matkalla ystäväni luokse lastenvaatekutsuille, kunnes sitten paikanpäällä minulle selvisi, että minua oli vedetty höplästä oikein kunnolla. Ei, ei ollut kutsuja, mutta oli jotain paljon parempaa. Joukko hyviä ystäviä oli päättänyt järjestää minulle vauvajuhlat ja kaikki järjestelyt oli pystytty pitämään salassa ihan loppuun asti. Voin sanoa, että en ole tainnut eläessäni yllättyä yhtä paljon! Miten sitä voikin olla yhtäaikaa niin hölmistynyt, iloisen yllättynyt ja niin otettuna siitä, että kaikki tämä oli järjestetty vain minun vuokseni. Loppuillan vietinkin sitten melkoisen typerä virne naamallani miettien miten upeita ystäviä elämä on tielleni tuonutkaan (virneen voi havaita myös kuvista). <3

Itse en juhlissani ollut kovin edustuskelpoinen, sillä pieni aikataulusekaannus sai aikaan sen, että kun minua jo odoteltiin paikan päälle olin vielä kotona puolipukeissa. Harva taitaa myöhästyä omista juhlistaan, mutta kätevältä käy kaikki. Eipä silti, että minua olisi paikanpäällä kovin paljoa harmittanut se, että hiukset nyt jäivät laittamatta. :D Tytöt olivat loihtineet pöydän todella koreaksi ja muutama ohjelmanumerokin oli järjestetty, lisäksi minua varten oli ihan omin kätösin valmistettu melkoisen komea vaippakakku. WAU! "Mommy to Be":lle oli myös ihan New Yorkista asti tuotu asiaan kuuluvaa rekvisiittaa, kuten tuo nauha, kaulakoru ja aiheeseen sopivat karkit. Ihanaa hömppää siis!

Ilta sujui oikein rattoisasti ihan pikkutunneille asti, jutustellessa ja mutustellessa. Mikä ihme muuten noissa dippivihanneksissa on, kun niitä pystyy napsimaan ihan rajattomia määriä, vaikka tuntuu, että on jo aivan täynnä?!

Kiitos vielä teille kaikille ihanille naisille! Myös niille, jotka olivat tällä kertaa vain hengessä mukana! Olette ihan parhaita! <3

Narsisteja emalissa

Pahoittelut pienoisesta blogihiljaisuudesta. Päätettiin ihan extempore jäädä tytön kanssa mummolaan vielä muutamaksi päiväksi ja olimme ihan ilman tietokonetta pari päivää. Saavutus sekin. Kotiin kuitenkin palattiin ja mummo lähti meidän matkaan. Tänään oli siis tiedossa Ikeakierrosta. :D Täytyy kyllä ikäväkseni todeta, että mun kuntoni ei enää anna myöden kovin intensiivistä shoppauskierrosta ja tämänpäiväisestäkin kierroksesta olo on edelleen aika poikki, vaikka olen yrittänyt sohvalla viettääkin viimeiset tunnit. Pahus sentään!

Kotiin on jo löytänyt pikkuisen kevättä, sillä viikonloppuna ostin pikkuisia pääsiäisnarsisseja. Tykkään ihan hirmuisesti narsissien ja tämän vanhan emalikattilan yhdistelmästä. Nää on match made in heaven. 

Mun piti niin tänään kuvata teille yksi kiva juttu mikä saapui meille eilen postitse, mutta kokoomisvaiheessa kävikin ilmi, että tämä mamma oli epähuomiossa tilausvaiheessa hypännyt yhden kohdan ylitse. :/ Nyt pitää sitten hieman odotella uuden osan saapumista ja se jos mikä sapettaa. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Toivotaan kuitenkin, että puuttuva osanen saapuu vikkelästi. Maltti ei oo tällä hetkellä mun vahvin ominaisuus.