Rakkain joulukoristeeni

Tällä viikolla on menty tukka putkella paikasta toiseen, on käyty tonttuilemassa ihanien ystävien luona ja meilläkin on tonttusia poikennut. On kärsitty toimimattomasta netistä, joka on nyt toistamiseen korjattukin (toivottavasti nämä verkko-ongelmat olivat sitten siinä). On leivottu yötä myöden ja pidetty lahjapajaa. Jospa nyt olisi kuitenkin sopiva hetki rauhoittua joulun viettoon täällä Valkoisessa Kodissakin. Sitä ennen kuitenkin ajattelin jakaa tämän jo aikoja sitten saamani jouluisen haasteen teidän nähtäväksenne. 

Haasteen sain Nordland 146 ja Kotona blogista, joten kiitosta vain Marit ja Sani! <3 Haasteen viralliset säännöt kuuluvatkin näin: 

1. Ota kuva rakkaimmasta joulukoristeestasi, ja kerro tarina sen takaa.

2. Kiitä sitä bloggaajaa, keneltä haasteen sait. 

3. Linkitä postauksesi myös Karkkipurkki-blogin alkuperäiseen haastepostaukseen.

4. Haasta mukaan muutama blogi, kenen lemppareimmat joulukoristeet sinä haluat nähdä. 

Tuota kaikista rakkainta joulukoristetta ei ollutkaan ollenkaan helppo valita, sillä todella moni koriste on sellainen, että odotan sen esilleottoa innoissani. Yhdessä koristeessa kuitenkin yhdistyy ihania muistoja ja kaunis ja herkkä ulkomuoto. Tämän lippusiipisen enkelin ostimme mieheni kanssa ensimmäiseen jouluumme Yhdysvalloissa asuessamme. Voin aina muistaa sen mielessäni sen uuden asuinmaan aiheuttaman kutinan vatsanpohjassa ja sen kun järjestelimme kotiamme jouluiseksi, kaikki oli niin uutta ja erilaista. Tuo joulu oli myös meidän ensimmäinen avioparina, joten ehkä sillä oli merkitystä tavallista enemmän muutenkin. Nyt enkeliä katsoessani mieleeni palaa nuo mukavat ystävien parissa vietetyt hetket ja pieni kaipauksen poikanenkin kipuaa samalla olkapäälle. <3

Jätän haasteen nyt tällä kertaa jakamatta, mutta jos joku on halukas vielä jakamaan rakkaimman joulukoristeensa tarinan, niin napatkaa ihmeessä mukaan.

 

Jouluisia paloja

Eilinen päivä tuli vietettyä lähinnä ostoksilla, sillä oma lahjaostoksille lähtö oli päässyt hieman viivästymään. Mutta, ei hätää, sillä melkein kaikki on jo kasassa. :) Pari kinkkistä vielä puuttuu, mutta kyllä nekin vielä saadaan järjestymään, uskon näin. Positiiviset joulufiilikset on siis kasvusuunnassa. ;)

Olohuonekin on saanut hieman lisää jouluista ilmettä ja siitä pari todistusaineistoa seuraavaksi.

Viimeinen kuva esittää sitä, kuinka saatiin valosarja kiinnitettyä tuohon isojen ikkunoiden keskelle. Se ei nimittäin ollutkaan ihan pienoinen juttu, sillä tuo välikkö sijaitsee jossain 3,5 metrin korkeudessa, mutta onnistuttiin kumminkin. Minähän en enää kiipeile mihinkään ja opastin miestä vain asiantuntevasti maantasalta. :D

Tänään ruokakauppaan ja huomenna leivotaan jouluherkkuja! <3

Kuusi keittiössä

Vaikka meillä tuolla olohuonetta koristaakin iso tekokuusi, on keittiöön päätynyt tuttuun tapaan taas pikkuisen pienempi versio aidosta kuusesta. Tänä vuonna en viimevuotiseen tapaan pakottanut miestä kuusimetsälle, vaan kuusen hankintaan lähti isäni, joka sen oivallisesti toimitti kotiovelle asti. <3 Aikalailla kuusi muistuttaa viimevuotista kaimaansa, mutta mitäs hyvää kaavaa lähteä liikaa muuttamaan. Tänä vuonna kuusen oksille kuitenkin muutti aivan uusina tulokkaina neljän partaisen tontun joukko. Myös punainen lyhty sai sisälleen valosarjan ja on kyllä hämärään aikaan aika mukavan tunnelmallisen näköinen ja ei vaadi ihan niin tarkkaa valvontaa kuin jos sisässä olisi oikea tuli. 

Minulla uhkaa vielä tulla kiire noiden joulun käsitöiden kanssa, kun ne taas tuli aloitettua hieman liian myöhään ja monta muutakin asiaa olisi vielä hoidettavana. Onko siellä kohtalotovereita? Tänä iltana ajateltiin kuitenkin tytön kanssa leipoa joulupullaa ja unohtaa käsityöt hetkeksi. Katsotaan saadaanko yhtään pullapoikaa aikaiseksi vai meneekö rusinat parempiin suihin. :D

Glögivinkki

Viikonloppu on ollut antoisa, mutta kiireinen. Perjantaina meillä oli erittäin onnistuneet tyttöjen pikkujoulukestit. Oltiin sovittu, että kaikki tuovat tarjottavaa, jotta kenenkään niskoille ei kaatuisi liikaa hommaa kesteistä ja tämä osoittautui kyllä erittäin toimivaksi ratkaisuksi. Pöydät notkuivat herkkuja, hyvää juomaa ja seura oli mitä parhainta. Tämä mamma ei kyllä jaksanut enää lähteä hippaamaan juhlien jälkeen, mutta onneksi muita halukkaita löytyi, joten kaikille jäi varmasti hyvä mieli. 

Sain ystävältäni vinkin hyvästä alkoholittomasta jouluglögistä ja kuinka ollakaan sellainen tuli vastaan sattumalta lauantaina Valintatalossa (?!) poiketessa. Nappasin tuon todella kauniin ja ihan kohtuuhintaisen pullon mukaani, ja sitä tänä iltana on maisteltu ja tykätty kyllä kovasti. Tänä vuonna kun on Blossat sun muut Loimut jääneet väliin niin oli tosi mukavaa löytää jotain vaihtelua sen perinteisen Marlin glögin rinnalle. 

Hans Välimäki kertoo glögistään näin:

"Ajatus vuoden 2013 glögin takana oli viedä kesän lämpöä joulun aikaan. Neilikan mausteisuus ja poltteisuus yhdistettynä appelsiininkuoreen ja inkivääriin muodostavat yhdessä jännittävän ja raikkaan maun. 

Toimii myös hyvin kirkkaalla terästettynä, jolloin syntyy vielä intensiivisempi maku."

Omasta mielestäni glögi on mukavan raikas. Mausteisuus ei ole liian päällekäyvä vaan läpi maistuu juuri sopivasti mustikka-, punaherukka- ja mustaherukkamehut, lisäksi plussaa tulee siitä, että tämä glögi ei ole ollenkaan liian makea. Mielestäni useat muut kaupoissa myytävät glögit ovat selkeästi liian makeita omaan makuuni. Tämä maistuu mukavasti mausteiselta mummon mehusekoitukselta. :)


PS. pahoittelen, että kommentteihin vastailu on viivästynyt, mutta yritän päästä tänään ajan tasalle. 

O Tannenbaum

Tämä mamma viiletti eilen katsomaan Smaugin autioittamaa maata heti päiväseltään miehen kera. Olipa kiva muutos päivärutiineihin tehdä tuollainen päiväleffakeikka, kun siihen tarjoutui sopiva mahdollisuus. Tosin ilta vietettiin sitten tytön kanssa kaksistaan, kun mies oli työn puolesta juhlimassa. Eräs harmaita hiuksia aiheuttanut kirjoneuletyö(?!) pääsi vauhtiin, kun sain neidin yöunilleen ja samalla Netflix tarjoili Gossip Girliä. Mukava ilta siis takana. Tosin kello näytti puoli kahta kun kömmin peiton alle, eli työ imi mukaansa tehokkaasti - vielä yksi kierros -mentaliteetilla. 

Aiemmin illalla jatkettiin tytön kanssa toissapäivänä aloitettua kuusen koristelua. :D Sekös vasta hauskaa olikin. Tyttö asensi koristeita samaan oksaan sen kuin kerkesi ja äiti sitten nosteli niitä vähän muuallekin kun pienen silmä vältti. Ihan kaunis siitä tänäkin vuonna tuli. Se, että kuvissa tytöllä vaihtuu vaatteet kesken koristelun, johtunee siitä, että toiset kuvat on kuvattu edellispäivänä ja toiset eilen.  

Kuusenkoristelua oli myös todistamassa virallinen valvojamme.  En tiedä mikä tuolla kissalla on, mutta aina kun kuusi raahataan taloon niin kissa varaa paikkansa sen alta ja kehrää siellä kyyhöttäen aivan ekstaasissa. Onko muiden kissat yhtä hölmöjä?

Ja hei, huomatkaahan tuon kuusenkoristelijan tyylikäs kenkä-sukkamuoti. :D Vielä vähän liian isot punaiset pikkukengät piti saada puoliväkisin jalkaan, kun haluttiin hienostella.

Huomenna meillä on tiedossa tyttöporukan pikkujoulut nyyttäriperiaatteella. Odotan innolla mitä herkkuja meille oikein kannetaankaan ja tietysti iltaa kokonaisuutena. Ihanaa päästä rupattelemaan tyttöjen kesken. <3

Meinasin muuten laittaa meidän joulukuusen vastaukseksi Kaunein joulukoriste -haasteeseen, jonka olen saanut jo joitakin aikoja sitten Nordland 146:sta ja Kotona blogista, mutta sitten mieleeni tulikin eräs toinen esittelemisen arvoinen joulukoriste, joten säästelen tätä haastetta vielä. :)

Joulu on pinkki

Kuten eilen lupailin on tänään tiedossa muutama kuva tuolta tytön huoneesta ja sen jouluistetusta ilmeestä. Jos muualla talossa mennäänkin vähän enemmän perinteisemmillä koristeilla ja punaisen sekä harmaan eri sävyillä, niin täällä vähän revitellään ja yleisin koristeen väri on pinkki, joka ihan sattumalta sattuu olemaan tuon nuoren neidin lempiväri, kas kummaa. No onneksi äidillä ei ole pinkkiallergiaa, joten mennään sillä sitten. 

Ihan juuri sellaisia koristeita joita olen etsiskellyt en ole löytänyt, sillä olisin halunnut tytön lipaston päälle koota pienen joulumaailman. Mutta, ehkä sitten ensi vuonna, ellen jostain nyt nopeasti löydä juuri sellaista mitä on etsinnässä ollut. Onhan nuo joulukuusenpallotkin silti aika kauniita. 

Meillä neiti nukkui tänään hyvin pitkään aamu-uniaan ja taisi olla vasta yhdentoista kiemuilla kun sängystä alkoi huhuilu kuulua, sillä viime yö meni korvatulehdusta ja pahaa yskää potiessa. No onneksi on jo lääkkeet, joten luultavasti toivottavasti pian alkaa helpottamaan pienen olotila. Eli päivärytmin tämä sairastelu ainakin sekoitti ihan tyystin, mutta onneksi ei ole mitään sovittuja ohjelmia, niin saadaa hakea rytmiä rauhassa uudelleen. Äidille vain vähän jäi univajetta, jospa vain malttaisi pysyä tänään erossa sohvasta iltasella ja painua ajoissa peiton alle. 

Punainen valtaa alaa

Halusin testata miltä sohva näyttäisi jos harmaiden vilttien tilalle vaihtaisikin punaiset ja kyllähän tuo vaihdos aika jouluisan fiiliksen tuo tullessaan. Ehkä puoliksi punaista sohvaa jaksaa katsella jouluun asti tai sitten ei, mutta toistaiseksi punainen vaikuttaa piristävästi. 

Viikonloppuna ostoskoriin pomppasi myös pari tonttua, joten nekin saavat nyt tehdä osansa joulutunnelmaan. Kun miehen kanssa elettiin vain kahden, ei tässä taloudessa ollut juurikaan tonttuja (meitä kahta lukuunottamatta), mutta kun näkee miten ne ilostuttavat tuota perheen nuorimmaista, niin miksipäs ei. Onneksi saan kuitenkin vielä itse valita ne tontut. ;)

Näkyykö punainen teidän joulussanne ja löytyykö tontuille sijaa kodeistanne?

Huomenna juttua tytön huoneen joulusomistuksesta. Nyt neuletöiden pariin.

Meillä leivotaan

Tytön kanssa intouduttiin paistamaan pipareita ihan itse tehdystä taikinasta. Taikinasta tuli tosi hyvää ja sitä tuli oli paljon. Saatiin pipareita melkoisen monta pellillistä, eli nyt voi pipareita mussuttaa ihan sydämensä kyllyydestä jouluun asti. 

Nappasin pienen pätkän videotakin tuosta neitosesta leivontapuuhassa ja taidanpa tehdä tänään blogissani historiaa ja julkaista ensimmäisen oman videon.

Piparimuotteja on tähän talouteen kerääntynyt aika sievoinen kasa. Mukana on mm. hirveä, kirahvia, siiliä ja krokotiiliä näiden perinteisten sydänten ja tähtien lisäksi. Tyttö vaati, että mummolaan mennessä kaikille läheisille jotka reissulla nähdään, niin pitää tehdä ihan oma pipari. <3

Ihanaa lauantaita kaikille! <3

Itsenäisyyspäivän asu

Täällä on vietetty aikaa täydellisessä nettipimennossa keskiviikosta asti. Vieroitusoireet alkoivat käydä liian voimakkaiksi ja lähdettiin lieventään olotilaa mummolaan. Vielä ei ole tietoa mikä verkossa mättää, eikä siihen taida tänäänkään selvyyttä tulla. Kyllä sitä jotenkin nykyään on niin kiinni siinä netissä ja kaikki tuntuu toimivan sen välityksellä, että sitten kun on pari päivää ilman, tuntuu kuin olisi kädet sidottuina selän taakse. No ainakin käsityöt on edistyneet jonkin verran tänä aikana. 

Tyttö sai mammaltaan aika upean yllätyksen. Mamma oli neulonut upean mekon tytölle itsenäisyyspäivän juhlintaan. Upea sininen pitkä mekko, jossa kaunis pitsinen irtokaulus. <3 On se aika upeaa kun joltain löytyy tälläistä kädentaitoa. Itse en kyllä tähän kykenisi, tai jos kykenisin siinä voisi mennä vuosia. Taidan siis edelleen pitäytyä niissä lapasissa, villasukissa ja pipoissa.

Hyvää itsenäisyyspäivää teille kaikille! 

Yksinkertaista

Meidän kodin joulujutut on vielä pysyneet melko yksinkertaisina. Hirveästi harmittaa kuitenkin, että en ole kotiin saanut vielä ainuttakaan jouluista kukkaa. Joka kerta kaupoilla liikkuessani olen joko täysin unohtanut ne tai sitten ne olisivat joutuneet kylmässä autossa viettämään aikaa, joten olen jättänyt suosiolla kauppaan. No, vielä ehtii. 

Esille on päässyt viime jouluna pikkusiskoltani saama koivuklapista tuunattu kynttilänjalka. Tämä on mielestäni niiiin kaunis, että pääsee kyllä ehdottomasti minun parhaimpien joululahjojeni top10:n joukkoon. Toki tämän kanssa pitää olla kynttilöitä poltellessa melko tarkkana, mutta niinhän sitä täytyy olla kaikkien kynttiläjuttujen kera. 

Jotain pientä ja melko perinteistä joulukoristetta löytyy muualtakin kotia ja kai niitä pikkuhiljaa hiipii lisää paikoilleen. Ei kai enää tarvitse kauheasti toppuutella? ;D

Aloitin tänään pienen valokuvaoperaation, eli tarkoituksena olisi kerätä kansioon noita laatikossa pyörineitä valokuvia. Yhtäkään tytön kuvaa kun en ole vielä kirjoihin ja kansiin saanut, vaan ne ovat odottaneet kiltisti vuoroaan omissa pussukoissaan. Miten se voikin olla niin vaikeaa, tuo valokuvien saaminen kansioihin?! Olen suunnitellut tuotakin asiaa jo _melko_ pitkään, mutta en vaan ole saanut ryhdyttyä siihen operaatioon. Eikä se taatusti yhtään helpotu kun kuvia kasaantuu jatkuvasti lisää. Mutta nyt, nyt aion saada edes pienen osasen kuvista paikoilleen.

Tonttu hyllyllä

Viikonloppu meni pitkälti juhlia järjestellessä ja juhliessa, sillä lauantaina juhlittiin miehen vanhentumista muutamien hyvien ystävien kera. Vaikka itse en nyt sattuneesta syystä nauttinut vichyvettä vahvempia virvokkeita oli olotila eilen kuin pienessä koomassa olisin ollut. Enkä edes valvonut myöhään. Ehkä tämä oli sitten jotain myötätuntokrapulaa. ;D 

Perjantaina saimme tytön kanssa todella odotettuja vieraita, sillä ystäväni Kaliforniasta oli poikansa kanssa koto-Suomessa sukulaisia tapaamassa ja ennätti onneksi meilläkin vierailla. Saatiin myös todella odotettuja tuliaisia, sillä valtameren yli meille matkasi asumaan pikkuinen tonttu. <3 

En tiedä kuinka moni teistä on aiemmin törmännyt netissä tai jossain muualla ilmiöön nimeltään The Elf on the Shelf? Idea on hyvin yksinkertainen, kotiin muuttaa jonkin verran ennen joulua asumaan pikkuinen tonttu, joka aina joka yö lähtee raportoimaan Korvatunturille (tai sinne North Polelle) pukille niitä päivän tapahtumia ja palaa aina aamun koittaessa takaisin. Ajatuksena on, että tonttu vaihtaa joka yön aikana paikkaa talossa ja lasten tehtävä on etsiä aamulla missä se tonttu tänään luuraa. Sääntöjä on vain yksi, tonttuun ei saa koskea, ettei tontun taika katoa. Tontulle saa ja olisi hyvä jutella (vaikka niitä lahjatoiveita) ja vaikka tonttu onkin pukin käskystä aivan hiljaa, hän kyllä kuuntelee. Paketissa tulee mukana kirja, jossa tarina on kerrottu kauniin kuvituksen kera.

Itse törmäsin tähän "Tonttuun hyllyllä" internetissä jo joitakin vuosia sitten, mutta en vaan ikinä muistanut laittaa tilausta vetämään, jotta meillekin olisi oma kotitonttu saatu. Toisaalta, nyt aika on tytön kannalta melkoisen hyvä, sillä tonttuasia ihan selvästi jo kiinnostaa.

Tonttuisaa viikkoa! <3