Tällä viikolla on menty tukka putkella paikasta toiseen, on käyty tonttuilemassa ihanien ystävien luona ja meilläkin on tonttusia poikennut. On kärsitty toimimattomasta netistä, joka on nyt toistamiseen korjattukin (toivottavasti nämä verkko-ongelmat olivat sitten siinä). On leivottu yötä myöden ja pidetty lahjapajaa. Jospa nyt olisi kuitenkin sopiva hetki rauhoittua joulun viettoon täällä Valkoisessa Kodissakin. Sitä ennen kuitenkin ajattelin jakaa tämän jo aikoja sitten saamani jouluisen haasteen teidän nähtäväksenne.
Haasteen sain Nordland 146 ja Kotona blogista, joten kiitosta vain Marit ja Sani! <3 Haasteen viralliset säännöt kuuluvatkin näin:
1. Ota kuva rakkaimmasta joulukoristeestasi, ja kerro tarina sen takaa.
2. Kiitä sitä bloggaajaa, keneltä haasteen sait.
3. Linkitä postauksesi myös Karkkipurkki-blogin alkuperäiseen haastepostaukseen.
4. Haasta mukaan muutama blogi, kenen lemppareimmat joulukoristeet sinä haluat nähdä.
Tuota kaikista rakkainta joulukoristetta ei ollutkaan ollenkaan helppo valita, sillä todella moni koriste on sellainen, että odotan sen esilleottoa innoissani. Yhdessä koristeessa kuitenkin yhdistyy ihania muistoja ja kaunis ja herkkä ulkomuoto. Tämän lippusiipisen enkelin ostimme mieheni kanssa ensimmäiseen jouluumme Yhdysvalloissa asuessamme. Voin aina muistaa sen mielessäni sen uuden asuinmaan aiheuttaman kutinan vatsanpohjassa ja sen kun järjestelimme kotiamme jouluiseksi, kaikki oli niin uutta ja erilaista. Tuo joulu oli myös meidän ensimmäinen avioparina, joten ehkä sillä oli merkitystä tavallista enemmän muutenkin. Nyt enkeliä katsoessani mieleeni palaa nuo mukavat ystävien parissa vietetyt hetket ja pieni kaipauksen poikanenkin kipuaa samalla olkapäälle. <3
Jätän haasteen nyt tällä kertaa jakamatta, mutta jos joku on halukas vielä jakamaan rakkaimman joulukoristeensa tarinan, niin napatkaa ihmeessä mukaan.