Amatöörin asetelmat

Ajattelin teille ensin kuvailla parin viikon takaisen kirpputorilöytöni. Eräässä pöydässä oli vino pino vanhoja kengän lestejä. Olen jo joskus aikaisemminkin katsellut vastaavia, mutta silloin jätin ne ostamatta ja se tietysti myöhemmin alkoi harmittamaan. Nyt sain korjattua virheeni ja söpöt 20 nron lestit nappasin mukaani.

Tällä kertaa tuo kuvailu kuitenkin aiheutti lumipalloefektin ja päädyin järjestelemään tuota tv-tason päällistä uuteen uskoon. Vieläkään siitä ei tullut ihan sitä mitä haluan, mutta muuttuipa ainakin. Kuvia katsomalla sitä ehkä pääsee vähän paremmin näkemään mikä on pielessä ja mitä pitäisi muuttaa.

Tästähän voisi alkaa 'amatöörin asetelmat' -juttusarja jossa koetan oppia jotain itsekin ja toivottavasti siitä olisi teillekin jotain hyötyä.

Tätä asetelmaa koostaessani päässäni jyski päällimmäisenä yksi ajatus. Ryhmittele, ryhmittele, ryhmittele. Eli yksittäiset jutut koottuna ryhmään näyttävät paljon paremmilta kuin ripoteltuna sinne tänne. Toinen asia minkä kaivelin muistini sopukoista oli, että muista syvyysvaikutelma, tavarat siis asetellaan osittain tai kokonaan toistensa eteen, eikä vierekkäin.

Mitä te olette mieltä? Mitä puuttuu vai onko jotain jo liikaakin?

Narsisseja isältä

Menipä se viikonloppu taas yhdessä hujauksessa. Eilen meillä oli minun vanhempani kyläilemässä ja poikkesimme samalla Ikeassa. Oli oikein mukavaa, mutta aika kului vain ihan liian nopeasti. On ihanaa katsoa meidän neidin menoa isovanhempien kanssa. Pappa tuntuu olevan se kaikista tärkein tytölle, varmaankin siinä on se, että pappa jaksaa puuhata ja hassutella tytön kanssa vaikka loputtomiin, ehkä Papan kanssa säännötkin ovat vähän "joustavempia". ;) Minäkin muistan olleeni Papan tyttö ja sitten kun Pappa meni pois, niin jäin isin tytöksi, vaikka tottakai äiti on ollut yhtälailla tärkeässä osassa. Mutta, ehkä isille me tytöt ollaan se "heikko kohta". Nämä pienet ruukkunarsissit sain muuten eilen isältä. <3

Kukkaruukkuna on aikojen takainen kirpputorilöytöni, jonka kaivan aina esiin näin pääsiäisen korvalla. Voisiko olla keväisempää väriyhdistelmää kuin keltainen yhdistettynä vihreään, tuskin.

Myös ruokapöytä sai pienen väripilkkunsa, sillä ostin siihen viime viikon kauppareissulla uuden keltaisen ruukun ja valkoisia helmililjoja. Vaikka ulkona paukkuu pakkanen ja lunta on enemmän kuin laki sallii niin kevät on silti täällä. Kyllä se lumikin vielä sulaa ja ilman lämpenee. Aurinko ei ainakaan valehtele vaan se lupaa kevättä. <3

Ihanaa alkanutta viikkoa!


PS. Enää viikko aikaa osallistua 40 euron lahjakortin arvontaan! Tästä arvontaan.

Tajunnanräjäyttävä tomaattipasta

Piiiitkästä pitkästä aikaa taas ruoka-aiheista postausta. Tein viikonlopun kunniaksi meille superherkullista ja helppoa pastaa. Resepti on helppo ja yksinkertaisista aineksista huolimatta tätä kehtaa tarjota myös vieraille. Hyvä viini vielä kruunaa aterian. Joskus se yksinkertaisuus antaa paljon enemmän.

Tajunnanräjäyttävä tomaattipastakastike

Tomaatteja (n.400 g)
1 sipuli
valkosipulia (yksikyntisestä meillä meni puolikas)
Puolikas basilikanippu
1 purkki tomaattipyrettä
loraus punaviiniä
1-2 tl sokeria
suolaa ja pippuria maun mukaan

Hienonna sipulit pieneksi ja laita ne pannulle oliiviöljyyn kuullottumaan. Pilko tomaatit, minä käytin kirsikkatomaatteja joille riitti puolitus. Heitä tomaatit jo hieman kuullottuneiden sipuleiden joukkoon. Lisää perään silputtu basilika, tomaattipyre, sokeri ja pieni loraus vettä sekä punaviini. Anna porista niin kauan, että tomaatit pehmenevät.  Mausta suolalla ja pippurilla.


Minä tein pastanautinnosta vieläkin paremman parilla siivullisella vuohenjuustoa, mutta se ei tosiaan ole välttämätöntä.

Nautinnollista lauantai-iltaa!

Modernia värikkyyttä

Ihanan aurinkoiseen päivään hain lisäpiristystä Bolig lehden upeista kuvista. Miten koti voikin olla näin iloinen ja värikäs, mutta silti ei mikään sekamelska eikä yhtään ahdistava. Tälläisiä kuvia on niin ilo katsella. En varmaankaan tahtoisi omaan kotiini ihan yhtä paljon värejä, mutta ajatuksella on silti kiva leikitellä. Tälläinen moderni meets mummola -tyyli on aika upeaa.

Tykkäättekö? 

Kuvat: Thomas Dahl 

Lähde: Bolig Magasinet

Kevätfiilis

Eilen mainitsinkin tuolla facebookin puolella, että tänään olisi esittelyssä jotain hieman salamyhkäistä. :D

Sain kuin sainkin käsiini ystäväni kautta Marimekon ihanaa Kippo-kangasta ja siitä ompelin ruokahuoneeseen verhon niin kuin silloin jokin aika sitten uumoilinkin. Nyt en sitten vaan osaa päättää, että mihin kohtaan verhon siellä asetan. Eli laitanko verhon tuonne peräkulmaan kuten näissä kuvissa.

Vai asetanko verhon tuohon oven eteen ensimmäiseksi?

Alunperin suunnittelin tuota verhoa tuonne perälle, mutta sitä molempiin testattuani näyttää se mielestäni kuitenkin paremmalta tässä etummaisena. Hmm... Oletteko samaa mieltä vai löytyykö perusteluja sitä vastaan?

Verho on nyt vielä vähän ryppyinenkin, kun en lähtenyt sitä vielä silittämään sovituksien ajaksi, mutta on se kuitenkin niiin ihanan aurinkoinen. Sopii mainiosti kevääseen.


ps. käykääpä klikkaamassa muuten tykkääjäksi tuonne facebookin puolelle. Tästä naps. :)