Lily of the valley

Täällä vieläkin. Tosin tänä iltana tuli kierrettyä pieni lenkki synnytysvastaanoton kautta, sillä liikkeitä tuntui tänään vähän laiskanlaisesti ja pari tuntia niitä laskettuani totesin, että ehkä on parempi käydä näytillä. Omat pomppimiset ja mehun juomiset eivät tuntuneet liikkeitä yhtään lisäävän. No onneksi siellä käyrillä maatessani liikkeitä alkoikin tuntua oikein hyvin ja sykkeet olivat kohdillaan. <3 Helle varmaan vaan teki pienet tepposet ja sai vauvan vähän tavallista raukeammaksi. Vauvalla ei vaan tunnu olevan mitään kiirettä vielä maailmaan, vaikka äitinä tietysti jo kovasti odottaisin, että saisin pienen syliini ja oman tukalan olon hieman helpommaksi. 

Eilisellä iltalenkillä havahduin huumaavaan tuoksuun ja siihen tuoksuun syyllinen löytyi siitä tien vieren metsiköstä. Siellä majaili valtavasti kieloja, osa jo auki ja osa vasta tuloillaan. Nappasin muutaman kotiin maljakkoon ja niitä olen tässä tämän päivän ihastellut. Kielo on yksi lempikukistani, ei pelkästään tuon ihanan tuoksun vuoksi, mutta jotenkin siinä on samalla mieletöntä herkkyyttä. 

Oa kukista pääsi piristämään vessaa ja toiset jäivät olohuoneeseen. Tälläisistä pienistä jutuista irtoaa tällä hetkellä enemmän iloa kuin ajattelisi. 

Ilmat ovat olleet upeaakin upeammat, tosin helteiden mukanaan tuoma turvotus ei ole oikein mieleeni. Ehkä tästä ei tarvitse kuitenkaan ihan mahdottoman pitkään enää kärsiä, sillä luulisi nyt viikon sisään tavalla tai toisella jotain tapahtuvan.

Täällä vietetään odotuksentäyteistä viikonloppua!

Summer is crazy

Koetan välillä itseäni herätellä tuolta pihan ja puutarhan ääreltä miettimään sisätilojakin. Ne ovat tosiaan saaneet nyt vain olla ja möllöttää. Uusia ideoita ei ole ollut hetkeen ja vanhatkin näyttävät jo vähän tylsiltä. Jotain pientä ja kivaa siis kaivattaisiin. Viihdytin itseäni katselemalla ihanan värikkäitä tyynynpäällisiä. Siitä on ainakin hyvä aloittaa. Ellos tarjoili tällä kertaa oikein viihdyttävän paketin todellisia kesäräjähdyksiä. Näistä riittää taatusti yksikin jo antamaan sitä kaivattua piristystä, eli melko villiä menoa on havaittavissa. Mietin tässä juuri samalla, että sopisivat kyllä varmasti myös todella kivasti tuomaan väriä myös terassille, vai kuinka?

Flamenco-tyynynpäällinen, 50x50 cm 11,95
Anaola-tyynynpäällinen, 50 x 50 cm 11,95
Carrié-tyynynpäällinen 8,95
Bonita-tyynynpäällinen 60x40 cm 5,95
Lilies-tyynynpäällinen, 40x40 cm 8,95
Flamingo-tyynynpäällinen 11,95
Redoute Création Tyynynpäällinen 24,90
Odessa-tyynynpäällinen 50x50 cm 5,95

Minäpä taidan nyt hipsiä juuri sinne terassille kädessäni lasi eilen tekemääni lemonadea ja suunnittelemaan hieman lisää. Kesäistä päivää!


Kuvat/images: Ellos

*sisältää mainoslinkin

Sateen jälkeen

Yhtenä kappaleena edelleen. Heitin toivon jo kankkulan kaivoon ja tyydyin kohtalooni. Eiköhän se pieni sieltä tule kun on tullakseen, vaikkakin äidin hermoja se kyllä raastaakin. Yllättäen heinäkuun helteiksi vaihtunut toukokuu ei silti ole sitä kaikista herkuinta näin viimeisillään raskaana ollessa. Eli siinä mielessä toivoisi, että enää ei tarvitsisi kauaa odotella. 

Viikonloppuna huhkittiin jälleen ulkona ja nyt on kasvimaat perustettu, kesähuone kalustettu ja ensimmäiset kukatkin terassilla. Olen ainakin yrittänyt mahdollisimman paljon olla ulkosalla ja jalkojeni päällä, jos tuo painovoima tekisi tehtäväänsä.

Käväisin rajun sateen jälkeisessä ihanan raikkaassa ja hapekkaassa ilmassa kuvaamassa muutaman kuvan viikonlopun saavutuksista. Sade teki hyvää koko puutarhalle. Jospa myös tuo nyt ihan joka paikan hetkessä peittävä koivun siitepöly saisi vähän sateesta siipeensä. Ärsyttävää, kun juuri eilen pesin kaikki terassikalusteet ja tänään ne olivat jälleen aivan keltaiset.  

Mummo ja pappa tulivat eilen illalla yllätysvierailulle ja toivat tulleessaan valtavankokoisen ja erittäin upean hortensian. Miten upealta se näyttääkään! 

Kirsikkapuu puhkesi tänään kukkaan! <3 Missä vaan luuraa kaikki pörriäiset?!

Istutimme muurikivilaatikkoon kaksi pionia, joista toisessa on jo oikein terhakkaat kukkanuput nähtävissä.

Myös pieni irlanninkataja pääsi kasvamaan muurikivipenkkiin ja taustalla ruukulla rajattuna oleva viiruhelpi näyttää myös tehneen kasvuspurtin talven jälkeen.

Kasvimaa sai tänään sellaisen sadekuuron niskaansa, että taidan jättää iltakastelut väliin. Nyt maassa on retiisiä, porkkanaa, pinaattia ja persiljaa. Yrittilaatikossa viinisuolaheinää, rucolaa, sitruunamelissaa ja ruohosipulia, sekä lipstikkaa. Mustissa saaveissa on kasvamassa perunaa ja taustalla näkyy myös pikkuinen mansikkamaamme. Katsotaan, saadaanko mitään kasvamaan kypsäksi asti vai kuinka käy. 

 

Sohvat jäivät vielä kiinnittämättä toisiinsa, joten ovat näemmä vähän vielä vinksin vonksin. Somisteitakaan ei tyynyjen ja viltin lisäksi vielä ole ulos kannettu.  Ja onneksi en ole tuonutkaan, olisivat suotta vaan olleet aivan siitepölyssä.

Sisätilat on nyt kyllä toistaiseksi ihan kokonaan seis, kun ilmat ovat näin upeat. Pikkuinen piha vetää puoleensa. Muilla samoja fiiliksiä?

Tunnistustehtäviä ja inspiraatiota

Piiitkästä aikaa pientä asuntoinspiraatiota. Selailin huvikseni nettiä ja päädyin Stadshemin sivuille. Ensin katsoin vain, että ihan kiva asunto, mutta. Noh jokin kuvissa kuitenkin veti puoleensa ja pienen tarkastelun jälkeen löytyikin aika monta oikein kivaa juttua. Teillekin olisi tarjolla muutama tunnistustehtävä. 

Aloitetaan olohuoneesta, tunnistaako kukaan tuota sohvapöytää? Tai tuota kattovalaisinta, sen olen kyllä useammassakin sisustuskuvassa nähnyt, mutta en tiedä siitä mitään sen paremmin.

Tässä kodissa on pikkuruinen lastenhuone, joka on sävytetty aika kivan poikamaiseksi, vetämättä sitä kuitenkaan millään tapaa ylitse. Ensin olin katsovinani, että Ikean Expedit hyllykköhän se siinä, mutta tarkempi tutkiskelu osoitti sen vääräksi. Pidän paljon hyllykön hieman epämääräisen kokoisista kolosista. Tunnistaako joku siis tätä hyllyä? 

Täytyy todeta, että vaalean ja tumman vuoropuhelu toimii tässä stailauksessa todella hyvin. Kirkkaita värejä ei ole unohdettu ja tuoreet kukat, sekä viherkasvit luovat kodinomaisuutta. Täytyy myös ihmetellä sitä, että miten tuo keittiön taso näyttääkin niin hyvältä vaikka se on todella täynnä tavaraa...? Yleensä kun omaa tasoa katselee niin sen paremmalta se näyttää mitä vähemmän siinä on mitään. Ehkä sillä on silti vissi ero onko tasolla pyörimässä kymmenen erilaista leipäpussia, latureita, tyhjiä juomapulloja ja viikon postit vaiko sittenkin kaunis sommitelma. ;)

Kuvat/images: Stadshem

Sinä ja minä

Edelleen olen vain yhden lapsen äiti. 40 viikkoa raskautta tulee täyteen parin tunnin kuluttua. Huh. Mitä pidemmälle raskaus etenee, sen epäuskoisemmaksi alan tulla masuasukin saapumisen suhteen. Tuntuu ihan kuin vauvan syntymä siirtyisi aina vain kauemmaksi ja kauemmaksi. Päivät kuluvat tuskaisen hitaasti peukaloita pyöritellen. Tunnistavatko muuta raskauden läpikäyneet samanlaisia tunteita?

Kaiken lisäksi viimepäivinä olen kärsinyt ihan uudenlaisesta raskausoireesta. Nimittäin pinna alkaa olla tällä hetkellä E-R-I-T-T-Ä-I-N lyhyt. Sääliksi käy miestä ja tuota pientä parhaimmassa uhmassaan olevaa pikku-prinsessaa. Yleensä olen melko pitkäpinnainen ja jaksan taistella lapsen kanssa luovien hyvinkin pitkälle, mutta tällä hetkellä pinnan katkeamiseen ei tarvita kovin paljon. Sekös sitten taas harmittaa ja saa olon apeaksi. Melkoiset 'huono äiti' -fiilikset siis päällä juuri tällä hetkellä, tähän kun lisätään raskauden mukanaan tuoma tunnemyrsky ja herkkyys niin soppa on valmis. Hermostumista seuraa välitön itkukohtaus ja paha mieli, eli ei niin herkkua. Sitä kuitenkin tahtoisi olla paras mahdollinen äiti rakkaalleen. Tunnistaako kukaan itseään tästä?

Onneksi sain tänään nauttia hyvän ystävän seurasta ja tyttökin sai kaivattua leikkiseuraa. Pienikin juttelutuokio piristi mieltä ja sai taas jaksamaan paljon paremmin. <3

Eipä tämä kokoajan silti ihan yhtä taistelua ole. On meillä niitä hyviäkin hetkiä toki. Toivoisi silti, että pääsisi pian tästä vatsasta eroon, josko sitten se tunnemyrsky alkaisi jollain tasolla tasoittua. Ainakin sitten jonkinajan kuluttua. Nyt ollaan kuitenkin vielä vain sinä ja minä.