keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Jättiläinen

Otin eilen melkoista battlea tälläisen minun päätäni kolme kertaa suuremman ja äitini rakkaudella kasvattaman kurpitsan kanssa. Nyt on hillottu, soseutettu, paistettu, paahdettu ja kaupan päälle tehty vielä sosekeittokin. Olihan erä, mutta onneksi vein voiton.



Tämän jättiläisen siemenetkin olivat melkoisia jättiläisiä. Mutta, ah niin hyviä paahdettuina.




Joko teillä on kaikki syksyn sato säilöttynä talveksi? Minä vasta nyt aloittelen tätä säilömishommaa. Mansikat jäi tänä vuonna ihan välistä, samoin mustikat, vadelmista huolehti anoppi. No jos niitä puolukoita, omppuja ja vähän sieniä tämän kurpitsan lisäksi. Eiköhän niilläkin vähän aikaa pärjäile. Viimevuotisia marjoja tuo pakastin vielä vähän pursuilee, jotta uudet mahtuisi tarvisi ne keittää sieltä mehuksi, kun siihen vielä hyvin käyvät.

Meillä on pappa, eli minun isäni, kyläilemässä (ehkä töissä olisi parempi sana) ja ollaan hänen kanssa tuunailtu vähän yhtä sun toista uutta meille. Lupaan melkoisen jännittävän paljastuksen lähipäivinä, kunhan saadaan projekti onnistumaan kunnialla. :D 

3 kommenttia:

  1. Herkullisen näköistä, nam! :)
    Meillä on tämän syksyn sato jäänyt vähän laihaksi. En ole tämän pallovatsan kanssa jaksanut lähteä metsään keräilemään. Onneksi isäni on ahkera keräilemään marjoja ja sieniä, niin sieltä onneksi saa :)

    VastaaPoista
  2. Oho-hoh. Aikamoinen :)

    Meillä on tuolla pihalla pari pienempää, jotka toivon mukaan eivät ole vielä jäätyneet tuonne istutuslaatikkoon. Viikonloppuna jos ehtisi ne vielä sieltä pelastaa.. ja mun pitäisi ottaa sitten mallia tuosta sun urakoinnista :)

    VastaaPoista