Leppeä sunnuntaiaamu

Sunnuntaiaamuna meillä oltiinkin vain yksilapsista perhettä, sillä isompi tyttö päätti jäädä mammalaan yöksi lautaipäivän kyläilyn jälkeen. Onhan se hienoa välillä antaa pienemmällekin se molempien vanhempien täysi huomio ja samalla tietää, että se isompi tyttönen saa taatusti myös kaiken huomion siellä mammalassa. 

Huomatkaa lyhdyn tyylikäs asettelu tv:n takana... Tälläisiä nämä meidän sisustusasetelmat vähän tällä hetkellä tuppaavat olemaan. Kaikki mahdollisesti rikkimenevä on järjestetty pois pienten käsien ulottuvilta.

No pienempi puuhaneito keskittyi hetken katsomaan lastenohjelmia pyjamassaan, minä nappasin kameran käteeni ja aloin kuvata. Oletettavasti 1v4kk keskittymiskyky lastenohjelmiin oli muutaman minuutin luokkaa ja sitten jo mentiin taas muualle ja tottakai vähän kielletyille teille ikkunaverhojen taakse kurkistelemaan.

Kukkuu...

On ihanaa, että molemmat tytöt ovat niin omanlaisiaan persoonia. Siinä missä vanhempi on ollut todella rohkea, niin nuorempi arastelee. Kissat ja koira ovat nuoremman neidin  kanssa saaneet olla täysin rauhassa, ainakin toistaiseksi. Myös vieraiden kanssa nuorempi on hieman hitaammin lämpenevää sorttia. Nyt on alkanut sanoja ilmestyä melkolailla vauhdilla, perässä toistetaan melkein kaikkea. Mutta, puhe on jäljessä siskostaan, joka oli samanikäisenä jo melkoinen sanaseppo. Motoriikka tuntuu olevan melkolailla hyvin hallussa ja neiti on mm. syönyt itse jo vuoden vanhasta. Auttaa ei saa oikeastaan missään, siitä seuraa vaan hirveät raivarit. Isosiskon perässä halutaan tietysti tehdä ihan kaikki samat jutut ja voitte uskoa, että toista harmittaa, kun ei onnistu ihan samalla tavalla. Niinkin pienet asiat, kuten erilainen puurolusikka kuin siskolla, voi syöstä rauhallisen aamupalapöydän täydeksi sotatantereeksi. Ja kuten kuvistakin voi päätellä vauvat on tosi pop.

Ja jos joku ihmettelee kuvissa, niin tottakai se lempeä aamu aloitettiinkin imuroinnilla, milläs muulla. :D Piti tosiaan hoitaa se imurointi jo lauantaina, mutta sitten se vaan jäi kaiken muun puuhan ohella. No onneksi on tuo ihana mies, joka hoitaa sen puuhan ihan mielellään. Minulle kun tuo imurointi on tiskauksen ohella se kaikkein inhottavin kotiaskare, en osaa sanoa miksi, se vaan on. 

Mutta, saatiin me nauttia siitä aamusta vähän asiaankuuluvamminkin, sillä pyöräytin tuoreista puolukoista meille rahkaa. Puolukkarahka on vaan niin hyvää, pehmeän makeaa ja samalla tosi kirpeää!

PS. Olen yrittänyt säätä blogin ulkonäköasetuksia tässä viikonlopun aikana ja jatkan sitä ainakin vielä tänään (luultavasti korjattavaa ilmenee myöhemminkin), jos ja kun siis kuvissa ja asetuksissa jotain häikkää niin johtunee siitä.