torstai 20. maaliskuuta 2014

Ei ihan tavallinen koti

Täällä ollaan sairastupalaisia edelleen. Pääsin vihdoin tänään lääkäriin ja nyt olisi kuuri plakkarissa, kun tuntuu olo vain pahenevan. Hiemanhan se on ärsyttävää alkaa syömään antibiootteja näin raskausaikana, varsinkin kun lääkäri vielä muisti mainita, että kestää sitten 3 vuotta, ennenkuin tuo minun syömäni antibioottikuuri on kadonnut vielä syntymättömän vauvan elimistöstä. Hurjaa ja melko syyllistävääkin samalla. Tosin, minkä sitä voi jos tauti ei muuten ota toentuakseen. Tänään sain onneksi huilia paljon, sillä ystävällinen anoppi otti tytön avosylin hoitoon.

Kotoa siis ei ole vieläkään mitään kuvattavan arvoista, sillä vaikka mies kyllä yrittää parhaansa mukaan pitää kotia järjestyksessä kun minä mamma köhisen ja pihisen sohvalla, niin on se miesten järjestyksen pito silti ihan erilaista kuin itsellä (tai siis näin ainakin meillä, en taida voida yleistää). Miehiä ei jostain syystä häiritse lainkaan käytön jälkeen sille sijoilleen pitkin pöytiä tai tasoja jäävät tavarat, alati kasvava pyykkivuori tai vaatemytyt vähän siellä sun täällä. No nyt mennään siitä missä aita on matalin ja katsotaan sitten myöhemmin kun olo on hieman kohentunut. 

Löysin muuten todella mielenkiintoisen asunnon kuvia Stadshem-sivustolta. Lapsiperheen kodiksi en tätä asuntoa nimittäisi hyvällä tahdollakaan, mutta ihan loistava sinkkunaisen tai -miehen koti tämä olisi. No miksei myös yhtä hyvin pariskunnankin. Asunto tuntuu valkoisten seinien ja useiden kattoikkunoiden vuoksi aivan kuin kylpevän valossa. Nuo kierreportaat ovat huikean kauniit, mutta itse kyllä varmasti pelkäisin niitä käyttää. Eivät taitaisi Suomessa mennä rakennusvalvonnasta kyllä edes lävitse. Lasinen lattia makuualkovissa ei myöskään ehkä ole se tavanomaisin vaihtoehto, eikä sovi kyllä korkeanpaikankammosta kärsiville. Samoin hauska, mutta hieman päätähuimaava on tuo portaiden jatkuminen kattoikkunalle, josta aukeaakin ihan hauskat näköalat.











Nyt takaisin vällyjen väliin. Parempaa torstai-iltaa teille! <3


Kuvat/images: Stadshem

8 kommenttia:

  1. Hienoja kuvia kauniista asunnosta, mutta kuten itsekin toteat, nuo rappuset ovat päätä huimaavat, ihan konkreettisesti. En varmaankaan uskaltaisi niissä kulkea. Niistä kun vähän askel lipeää, niin.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samalla linjalla kanssasi, että en kyllä mielelläni noita rappusia käyttäisi. Voisin kuvitella vain yhdistelmän villasukat ja toisessa kädessä jotain muuta, kun huih.

      Poista
  2. Toivottavasti tauti nyt talttuu! Huikean kaunis koti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos JohannaL! <3 Pikkuhiljaa alkaa olotila parantumaan. Sitkeä tauti tuntuu kyllä olevan.

      Poista
  3. Onpa huikean hieno! Vaikka en voi olla miettimättä, mitkä näkymät aamiaispöydästä on isäntäväen noustessa sängystä aamuisin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahhhahhhahaa... Eipä muuten tullut itselleni mieleen tuo aspekti. Saattais siinä olla murot väärässä kurkussa kun katsahtaisi sopivalla hetkellä ylöspäin. :D

      Poista