Pensasaitaa valitsemassa

Kotona katseet on tällä hetkellä käännetty tiukasti tuonne pihamaalle. Meillähän jäi tuo pihan laittaminen viime kesänä väliin (nurmikon istutusta lukuunottamatta) ja nyt olisi korkea aika saada pihaan kasveja.

Kaava-asetus määrää, että piha tulisi aidata pensasaidalla ja nyt ongelmaksi onkin muodostunut sen oikeanlaisen pensasaidan valinta. Ajattelin koota mietintöjäni tähän hieman samaan tapaan kuin aiemmin tein terassimateriaaleista postauksen (joihin liittyvät sanat ovat muuten ovat ne suosituimmat blogiini johtavista hakutermeistä). Ja toivon, että tästä viriäisi sen verran keskustelua, että me ja ehkä joku muukin saman aiheen parissa pähkäilevä saisi päätöksen tehtyä.

Koska, pihamme on pieni, leveäkasvuiset paljon tilaa vaativat pensasaidat eivät tule kysymykseen. Yritin parhaan kykyni mukaan kerätä näistä kasveista plussia ja miinuksia, mutta niitä otetaan myös kernaasti lisää vastaan.

Koristearonia – Aronia x prunifolia

Kuva: pihakasvit.fi

Korkeus: 200–250 cm.
Lehdistö: Kiiltävä, syksyllä useimmiten loistavan punainen.
Kukinta: Valkoiset, miedosti pihlajalle tuoksuvat kukinnot avautuvat kesäkuussa.
Marjat: Loppusyksyllä kypsyvät mustat marjat soveltuvat mehuksi ja hilloihin esim. omenan kanssa. Mehu tummanpunaista.
Kasvupaikka: Aurinko–puolivarjo, kuiva–tuore, keskiravinteinen.  Laji on melko vaatimaton kasvualustan suhteen, mutta se suosii tuoretta läpäisevää multamaata. Marjasato runsain auringossa.
Vyöhykkeet: I–V(VI).

+ helppohoitoinen
+ marjat syötäviä
+ nopeakasvuinen
- vaatiin leikkausta, jotta alaoksat haaroittuisivat ja saisivat valoa
- marjat tahrivat helposti 

Kiiltotuhkapensas – Cotoneaster lucidus 

Kuva: Harvialataimi

Korkeus: 150–200 cm.
Lehdistö: Kiiltävä, tummanvihreä, syysväri upean keltainen–punainen.
Kukinta: Lähes huomaamattomat vaaleat kukat alkukesällä.
Marjat: Kypsinä mustat marjat ovat syömäkelvottomat.
Kasvupaikka: Aurinko–puolivarjo; alusta kuiva–tuore, keskiravinteinen ja läpäisevä.
Vyöhykkeet: I–V.
Leikkaus: Vanhat yksittäispensaat nuorennetaan mieluiten harventamalla varhain keväällä, mutta aidat uusitaan alasleikkaamalla.

+ kaunis syysväri
+ nopeakasvuinen
- syömäkelvottomat marjat (tosin hyvin huomaamattomat)
- vaatii säännöllistä leikkausta

Purppuraheisiangervo – Physocarpus opulifolius ’Diabolo’ 

Kuva: Suomalainentaimi.fi

Korkeus: 200–250 cm.
Lehdistö: Rehevä; lehdet ja varret ovat tumman violetinpunaiset koko kasvukauden.
Kukinta: Punertavanvalkoiset kukat avautuvat kesä–heinäkuussa.
Hedelmät: Loppukesällä oksilla erottuvat tummahkonpunaiset siementuppilot, jotka jäävät kiinni oksiin talveksi.
Kasvupaikka: Aurinko–varjo, kuiva–kostea, keskiravinteinen.
Vyöhykkeet: I–IV(V).
Leikkaus: Pensas kestää hyvin alasleikkauksen ja sopii leikattaviin aitoihin.

+ kaunis punainen väritys lehdissä koko kesän
+ nopeakasvuinen
+ ilmeisen "terve" kasvi
- hieman "synkkä" isona ryhmänä

Siperianhernepensas – Caragana arborescens 

Kuva: Harvialataimi

Korkeus: 300–400 cm.
Lehdistö: Vaaleanvihreä, syksyllä keltainen. Sinänsä vaaraton härmäsieni tarttuu lehtiin kuivina kesinä etenkin Etelä-Suomessa.
Kukinta: Kesäkuun puolivälissä vaaleahkon keltaiset pikkukukat.

Siemenet: Palkojen sisällä kypsyvät siemenet ovat lievästi myrkyllisiä, mutta ne varisevat pian.
Kasvupaikka: Aurinko–puolivarjo, kuiva–tuore, keski- tai niukkaravinteinen, läpäisevä.
Vyöhykkeet: I–VIII.

+ nopeakasvuinen
+ kaunis keltainen kukinta
- härmä vaivaa kasvia usein
- tiiviisti leikattuna voi näyttää harvalta

Millaisia mietteitä teiltä löytyy pensasaidan valintaan? Mitä voisitte suositella ja mistä on huonoja kokemuksia? Myöskin jos joltakulta löytyy jotain mietteitä myös siihen kysymykseen, että kannattaako aitataimet ostaa nipuittain piiskataimina, joiden kasvua joutuu hieman odottelemaan vai jo hieman isompina (ja kalliimpina!) astiataimia, joista aidan saa huomattavasti nopeammin...?

Infotekstit lainattu: suomalainentaimi.fi